En ymmärrä, siis lyön – arvostelussa JoJo’s Bizarre Adventure: All Star Battle R

Taistelupelifanaatikkona JoJo’sin maailmaan sukeltaminen oli helppo homma. CyberConnect2:sen kynästä kyhätty mielenkiintoinen ja jokseenkin hämmentävä nyrkkifestari toimii kuin junan vessa. Eikä ihme, sillä onhan studion apuna ollut Tekkenin luoja Bandai Namco.

Eettistä metsästystä – arvostelussa Way of the Hunter

Way of The Hunter pyrkii tarjoamaan autenttisen metsästyssimulaattorin ja viihdyttävän pelin samassa paketissa. Kunnianhimoinen teos onnistuu tavoitteessaan kerrassaan erinomaisesti.

Digimonit palaavat pleikkarillekin – arvostelussa Digimon Survive (PS4)

Vuosien odotus on ohi peliasemallakin.

Paha asukki – arvostelussa Fobia – St. Dinfna Hotel

Piskuisen brasilialaisen Pulsatrix Studiosin kehittämä Fobia - St. Dinfna Hotel pyrkii hiihtämään Capcomin valmiiksi auraamilla laduilla. Vaikkei rahkeet aivan isojen poikien sarjoihin riitäkään, on teos kuitenkin ehdottomasti kokeilemisen arvoinen.

Näytä mulle missä sul on raateluarvet – arvostelussa The Quarry

Supermassive Gamesin henkinen jatko-osa vuoden 2015 erinomaiselle Until Dawnille on vihdoin täällä. Paketti nojaa tehokkaasti studion vahvuuksiin, mutta kokonaisuus kompastuu myös ajoittain edeltäjänsä tavoin omiin jalkoihinsa. Tälle kesäleirille kuitenkin kannattaa kaikesta huolimatta lähteä mukaan.

Suomalaisen moottoriurheiluperinteen jatkajat – arvostelussa F1 22

Nyt kun suomalaiset eivät aja mestaruudesta oikeissa formuloissa, kannattaa vahinko korjata virtuaaliradalla.

Yksi laukaus päähän riittää – arvostelussa Sniper Elite 5

Inttivuosien ”laukaus, laukaus, sarrrrrja” -huudahdukset eivät saa sijaa Sniper Elite 5:n taktisemmassa sodassa, jossa välimatka on pelkkä haaste.

Palikkaimperiumin vastaisku – arvostelussa Lego Star Wars: The Skywalker Saga

Traveller’s Tales on puskenut markkinoille erinäisiä legopalikoista kasattuja seikkailupelejä kohta jo lähes kahdenkymmenen vuoden ajan. Saaga kuitenkin alkoi Tähtien sodalla, joten juuri julkaistu kaikki numeroidut Star Warsit sisällään pitävä seikkailu on oivallinen tilinpäätöstapahtuma ennen uusia haasteita.

Sateenkaaren tuolla puolen – arvostelussa Tiny Tina’s Wonderlands

Maineikas räiskintäsarja saa jatkoa täysin uuden spinoff-seikkailun muodossa. Onko sivuraiteilla kulkeva fantasiaseikkailu kokemisen arvoinen, vai kannattaako tällä kertaa jättää matkalippu ostamatta?

Haudan lepoon – arvostelussa Assassin’s Creed Valhalla: Dawn of Ragnarök

Uuden konsolisukupolven julkaisuikkunaan sopivasti ehtinyt Valhalla oli pelisarjansa erinomainen edustaja. Parin isomman laajennusosan ja muutaman ilmaisen sisältöpäivityksen jälkeen paketti sai yllättäen vielä kerran lisää pelattavaa. Massiivinen Dawn of Ragnarök tuo mukanaan uuden pelialueen ja muutaman uuden jipon, mutta valitettavasti matkaa Svartalfheimiin ei varsinaisesti voi suositella.

Up in the hands of Timo – arvostelussa WRC 10 (Switch)

Huonosti valmistautunut kartanlukija ei saa ohjeillaan opastettua Switchin rajoitteiden ohi.

Mestarietsivän ensiaskeleet – arvostelussa Sherlock Holmes: Chapter One

Sherlock Holmesin vaikea lapsuus vaatii purkamista kokonaisen seikkailun verran. Tämä tarjoaa kiinnostavan pohjan uudenkarhealle tarinalle, jossa ikonisesta etsivästä paljastuu täysin uudenlainen puoli.

Karanteeniprotokollia tarkastelemassa – arvostelussa Tom Clancy’s Rainbow Six Extraction

Jo edesmenneen kirjailija Tom Clancyn nimeä kantavan maineikkaan Rainbow Six -sarjan nuorimman vesan matka kauppojen hyllyille on ollut pitkä ja kivikkoinen. Nyt useamman kerran jopa nimeään muuttanut teos saapuu vihdoin kaiken kansan nähtäville. Kokonaisuus on kaikista epäilyksistä huolimatta kokeilemisen arvoinen.

Ei aikasi arvoinen keikka – ennakossa Rainbow Six Extraction

Zombiräiskintä on genrenä todella raskaasti ylikansoitettu tässä kohtaa maailmanhistoriaa. Ubisoft kuitenkin kokeilee siipiään rakentamalla epidemiansa hittiräiskintä Rainbow Six Siegen päälle. Ihan perinteisistä lihanhimoisista elävistä kuolleista ei ole kyse, mutta teos on täysin tunnistettavissa edellä mainitun genren edustajaksi. Lopputuloksena on valitettavasti aika mitäänsanomaton ja geneerinen kokemus, jota ei ainakaan täyteen hintaan voi suositella.

”Riks, raks ja poks”, sanoo selkäranka – arvostelussa Riders Republic

Kokonaiseen versioon rullannut Riders Republic ei jättänyt julkaisuunsa juuri mielikuvituksen varaan. Kuluvan vuoden kesällä hypistelty ennakkoversio iski paria urheilumuotoa lukuun ottamatta kaiken olennaisen tiskiin. Kokonaisuutena tuore adrenaliinipakkaus on Steepin henkisenä jatko-osana edelleen todella toimiva kokoelma vauhtia ja vaaraa, mutta yhdellä isolla miinusmerkillä.

Murskatut klassikot – arvostelussa Grand Theft Auto: The Trilogy – The Definitive Edition

Grand Theft Auto -sarja siirtyi kolmannen osan myötä kolmanteen ulottuvuuteen ja mullisti samalla hiekkalaatikkopelien koko genren. Ensimmäisen nykymuotoisen GTA:n julkaisusta on kulunut jo kaksi vuosikymmentä, joten jonkinlainen kasvojenkohotus tai modernisointi on ollut fanien haaveissa jo pitkään. Grove Street Gamesin yritys päivittää klassikoita jättää valitettavasti merkittävän paljon toivomisen varaa ja on jopa suoranainen pyhäinhäväistys.

Pari arvomitalia ja yksi sotarikos – arvostelussa Call of Duty: Vanguard

Taas on yksi vuosi pyörähtänyt, mikä tarkoittaa vuosittaista Call of Duty -julkaisua. Call of Duty: Vanguard on Sledgehammer Gamesin johdolla valmisteltu toisen maailmansodan räiskintäeepos, joka aiheutti aihevalinnallaan hieman kulmien kohottelua heti lähtökuopissaan. Onko sotahistorian koluaminen tässä vaiheessa jo loppuun kulutettu, vai löytyikö studiolta ässä hihasta?

Paluu dinopuistoon – arvostelussa Jurassic World Evolution 2

Erinomaisen kevytstrategian jatko-osa kutsuu innokkaat puistonrakentelijat takaisin hirmuliskoja kaitsemaan. Aiempaa sulavampi ja kevyesti kaavaan uutta tuova jatko-osa on turvallinen mutta laadukas jatko-osa, joka valaa uskoa genren toimivuuteen myös konsoleilla.

Pako oravanpyörästä – arvostelussa AWAY: The Survival Series

Ihmiset ovat lukuisten luonnonmullistuksen jäljiltä jättäneet kotiplaneettansa. Nyt luonto on lunastanut omansa takaisin. Äitinsä ja siskonsa kanssa matkaa tekevä sokerioravanpoikanen etsii parempaa asuinpaikkaa myrskyssä tuhoutuneen kotipesän tilalle. Oravaperheen matka on pitkä ja vaarallinen, mutta seikkailun loppuun saattaminen voi hyvinkin ratkaista maapalloa piinaavat ongelmat.

Burrito nassuun ja kumia katuun – arvostelussa Forza Horizon 5

Autopelien kuninkaana pidetystä Forza Motorsportista irtaantunut sivusarja Forza Horizon on edennyt jo viidenteen osaansa. Playground Gamesin kynäilemä kasuaalimpi sekä räväkämpi kaahailusarja on ainakin omien mieltymyksien puolesta noussut alkuperäistä sarjaa suuremmaksi kokonaisuudeksi. Viides horisontti paiskaa kaaharit tällä kertaa Meksikoon, jossa kaikki tuntuu jälleen uudelta sekä tuoreelta, vaikka näin ei loppujen lopuksi edes ole.

Kauhujen kolmas kattaus – arvostelussa Dark Pictures Anthology: House of Ashes

Saddam Husseinin valtakausi Irakissa on päättymässä ja alueella toimivat amerikkalaissotilaat metsästävät kirjaimellisesti maan alle painunutta diktaattoria verikoiran elkein. Uutta satelliittipaikannusjärjestelmää hyödyntävä ryhmä onnistuu paikallistamaan lupaavan oloisen luolaston, mutta maan sylistä paljastuu jotain paljon risupartaista ex-diktaattoria kammottavampaa.

Valon ja varjon leikki – arvostelussa Alan Wake Remastered

Piirun vajaa kymmenvuotias kulttiklassikko sai pitkään toivotun uudelleenmasteroinnin nykysukupolven alustoille. Tarjolla on varsinaista herkkua kevyiden kauhupelien faneille, mutta myös yleisesti kevyestä kauhutoiminnasta kiinnostuneiden kannattaa perehtyä pakettiin.

Sanon nyt suoraan: zombeja on aina varaa leikata – katsauksessa Call of Duty: Black Ops Cold Warin viimeiset zombit

Uuden Call of Dutyn julkaisun ollessa aivan kulman takana, on Treyarchin aika siirtyä sivuun oman paukuttelunsa kanssa. Call of Duty: Black Ops Cold War on tullut niin sanotusti päivityskaarensa päätyyn kuudennen kauden startatessa. Lopun koittaessa pelaajakuntaa hemmotellaan erinomaisella zombikartalla.

Ihania potkuja korville – arvostelussa suljetut EPOS H6PRO -pelikuulokkeet

Ympäristön äänet tehokkaasti vaimentavat luurit, joilla pelaa niin tietokoneella kuin pelikonsoleillakin. Parinsadan euron kuulokemarkkinoilla on kuitenkin paljon tarjontaa, joten erottuvatko nämä edukseen?

Up in the ass of Timo – arvostelussa WRC 10

Hyvä määrä kisoja, mukavasti säätämistä sekä kaupan päälle vielä ookoo grafiikat ja äänet. Mutta voiko uusin rallaus pudota siltikin persiilleen?

Hasta Siempre, Comandante! – arvostelussa Far Cry 6

Diktaattorin elkein kansaa sortava Antón Castillo tulisi syöstä vallasta ja vihreäksi helvetiksi muuttunut saarivaltio pitäisi muuntaa samalla takaisin trooppiseksi paratiisiksi. Toimeen ryhtyy orpona varttunut ja armeijan leivissä oppinsa saanut rämäpää Dani Rojas. Sissisodankäyntiin painottavan maineikkaan sarjan kuudes osa on varsinaista pelaamisen riemujuhlaa.

Kaunis ajatus, mutta jäljelle jää vain kadotus – arvostelussa SkateBIRD

Skeittaaminen on toki kiehtovaa, mutta virtuaaliskeittaaminen se vasta on mahtavaa. Indiestudio Glass Bottom Gamesin kunnianosoitus erityisesti Tony Hawkin legendaarisille skeittipeleille on tunnelmaltaan ja ajatukseltaan puhdasta timanttia. Valitettavasti fiilis ei pelasta tarpeeksi muutoin raivostuttavan kankeaa pelikokemusta.

Veteraani vertyy paremmaksi kuin koskaan – arvostelussa Tales of Arise

Pitkäikäinen sarja kunnioittaa juuriaan ja uudistuu arvokkaasti. Kokonaisuutena on huikea JRPG-herkku.

Taas yksi ötökkäjahti – arvostelussa Aliens: Fireteam Elite

Vaisujen fanfaarien saattelemana lähes salaa markkinoille laskettu Aliens-universumiin sijoittuva yhteistyöräiskintä pyrkii kuittaamaan edellisen kamalan Aliens: Colonial Marinesin maksamatta jääneet velat. Niin suojaräiskinnöiltä kuin Left 4 Dead -peleiltä paljon lainoja ottava teos jättää jonkin verran toivomisen varaan, mutta samalla se on yllättävän nautittava kokonaisuus.

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita – ennakkomaistelussa Riders Republic

Tiltin toimitus pääsi hypistelemään Ubisoftin tulevaa adrenaliinimyrskyä varsin laajan kaavan kautta. Riders Republic on selkeä henkinen jatko-osa vuoden 2016 talviurheilukombo Steepille, mutta vauhtihirmujen tasavalta tuntuu revittelevän edeltäjäänsä paremmin lähes kaikilla osa-alueilla.