Vähän kuin Formula 1 -pelit, myös rallikaahailut maittavat omalle pelaajakunnalleen. Rallin maailmanmestaruussarja WRC viettää ensi vuonna viidettäkymmenettä kisakauttaan, minkä kunniaksi WRC 10 kurvaa pelaajien kätösiin mukanaan useita legendaarisia kisoja koettavaksi.
Vuonna 2001 PlayStation 2:lla startannut WRC-pelisarja (World Rally Championship) on kulkenut pitkän matkan. Jos jätetään niin sanotut spin-off-tuotokset väliin, on WRC 10 sarjan viidestoista peli. Kaikenlaisia muutoksia on vuosien varrella nähty, mutta tällä erää on päätetty keskittyä laajempaan uramoodiin ja tarkempaan fysiikan mallinnukseen.
Kurkataas näin aluksi pelin tarjontaan. Mukana on yli 20 ikoniseksikin kutsuttua WRC-autoa vuosikymmenien varrelta: on Alpinea, Audia, Fordia, Lanciaa, Mitsubishia ja Toyotaa. Kiesien suhteen WRC 10 on sarjan antoisin osa. Kuskeissa mennään vuoden 2021 tiedoilla. Kattaukseen kuuluu 52 virallista tiimiä seuraavista WRC-luokista: WRC, WRC2, WRC3 ja Junior WRC. Näiltä kanteilta homma on hyvin hanskassa.
Pelimoodeja on kourallinen. Uratilassa ei keskitytä pelkkiin kalenterikisoihin, vaan mukana on muun muassa treeni- ja juhlapäiväkilpailujen lisäksi taustatiimin kevyttä managerointia sekä auton kehittämistä. Homma on simppeliä, mutta tuo oman kivan pikku lisänsä meininkiin. Uramoodin lisäksi pelattavana on erillinen 50th Anniversary Mode, jossa pääsee kaahaamaan viimeisen viidenkymmenen vuoden ajalta kuuluisiksi nousseita kisoja. Pakettiin kuuluu myös nopeat pikakisat ja kausimoodi, jossa voi keskittyä pelkkään rallitteluun ilman taustatiimitohinoita.
Verkossakin voi pelata. Tyrkyllä on vaihtuvia online-haasteita ja perinteisiä verkkoskaboja. Netissä voi pelata myös co-oppina toisen pelaajan ollessa kartturi. Valitettavasti sen ainoan kerran, kun peliseuraa löytyi, kaatui peli ennen starttia.
Sohvamoninpelifaneille tiedoksi, että kaahaileminen onnistuu myös kaverin kanssa jaetulla ruudulla. Harvinaista, mutta oi niin kivaa herkkua tällainen!
Pelinä WRC 10 on kaikkea muuta kuin huoletonta rallia. Kieli asettuu nimittäin kisojen aikana harvinaisen kirjaimellisesti keskelle suuta, sillä virheisiin ei ole pahemmin varaa. Vaikeusastetta pystyy kyllä muokkaamaan todella avoimella kädellä, ja tämä onkin erinomainen optio etenkin vähemmän rallipelejä kokeneille. Mutta mikäli ruuvaa hitustakaan enempää haastetta ylös, nousee stressihiki iholle yllättävän nopeasti. Tätä ei todellakaan kannata pelata ilman tehokasta dödöä.
Autoissa on luonnollisesti omanlaiset tuntumansa, mutta myös renkaiden valinnalla on suuri merkitys. WRC 10:ssä on kiinnitetty erityistä huomiota muun muassa jarrujen toimintaan eri ajopinnoilla. Kisasta ei tahdokaan tulla oikein mitään, mikäli alla on pehmeät kuivan asfaltin renkaat ajoradan ollessa vetinen tai vähääkään luminen. Tässä suhteessa homma toimii niin kuin kuuluukin.
Törmäyksissä allekirjoittanut on kuitenkin hyvin eri mieltä WRC 10:n fysiikan suhteen. Esteisiin, kaiteisiin tai vaikkapa pieniin kiviin törmääminen aiheuttaa yleensä epärealistisuudessaan järkyttävän hyppylennon. Ja jos pomppu ei heitä autoa aidan yli rotkoon tai johonkin puuhun keula taivasta kohti, sitten kärry on todennäköisesti kiinni jossain jäkälässä renkaat tyhjää sutien. Siinä sitten kiroillaan, kunnes pelaajalta menee moti ja joutuu turvautumaan viiden sakkosekunnin arvoiseen resetointiin. Tämä puhtaasti bingolottoon perustuva pomppiminen on niin ärsyttävää, että usein pelailusessio jää siltä osin siihen. Siinä nimittäin lentää märkä rätti naamalle kuin se kuuluisa ”kivi” Timon pyllyyn, kun kapealla radalla vähän jotain aidanreunaa hipaistaessa auto kimpoilee ja kääntyy keula tulosuuntaan. Käänny siinä nyt sitten kun tilaa ei ole! Ja jos ei edelliset saa ärräpäitä lentelemään niin Monte Carlon vikassa erikoiskokeessa hipaisusta hajonneet etulamput saavat kyllä. Pilkkopimeässä ei nimittäin ole helppoa ajaa.
Oma huolensa tulee myös koodin puolelta. Viimeisimmänkin päivityksen jälkeen peli kaatuilee vähän liiankin innokkaasti. Virheviestiä pukkaa sekä ennen että jälkeen kisojen – ja pahimmillaan kesken kaahailunkin. Miedompiin bugeihin kuului muun muassa kartturin äänen vaihtuminen kolme kertaa yhden kisan aikana. Grafiikkabugeja ei sen sijaan pahemmin ilmennyt.
Pikselit vilistävät ruudulla sujuvasti kolmessa eri moodissa. Käytettävissä on tarkkuuteen ja ruudunpäivitykseen keskittyvien tilojen lisäksi 120 Hz:n performanssitila. Motion blurrin voi halutessaan laittaa päälle. Muutamien päivityspakettien jälkeen ruudunpäivitys on suhteellisen tasaista jopa tarkkuustilassa, eikä se enää aiheuta ryppyjä pelikokemukseen.
Äänistä sen verran, että subwoofer ei paljoakaan pihauttele, mutta DualSensen kaiuttimesta tulee etenkin soraradoilla melkosta kilikolinaa. Surround-äänentoistolaitteilla melske painottuu etukaiuttimiin, jolloin takakaiuttimet heräävät aina silloin tällöin. DualSensen haptisia tärinöitä ja värinöitä käytetään hitusen liian kesysti.
WRC 10 jättää hyvin ristiriitaiset fiilikset. Toisaalta se tarjoaa hardcorerallaajille hyvää haastetta pitkäksi aikaa, mutta hitusen rennommalla asenteella pelaavilta se saa helposti syljen lentämään. Huippupelaajat eivät seiniä edes hipaise, eikä heidän tarvitse kiroilla inhoja ja paikoin jopa naurettavia kengurusessioita. Tosin kun laittaa alle vähän leveämmän radan, on sudittelu erittäin maittavaa myös kasuaalipelaajille. Bugit kuitenkin nyppivät, sillä pelin kaatuilut ovat aivan liian arkisia. Ehkä tämä puoli saadaan jossain vaiheessa kuntoon. Sitä odotellessa kaivan kiven takamuksestani ja yritän vielä yhden helvetin kerran Monte Carlon ensimmäistä valloitusta – vaikeusastetta kun en enää suostu pudottamaan!
Saatavilla: PC, PlayStation 4, PlayStation 4 Pro, PlayStation 5 (testattu), Xbox One, Xbox One X, Xbox Series X|S
Ikäraja: PEGI 3
Mutkat menivät niin kauan hyvin kunnes jäin tavaamaan mitä tuossa mainoskyltissä oikein lukeekaan.