Pako oravanpyörästä – arvostelussa AWAY: The Survival Series

Ihmiset ovat lukuisten luonnonmullistuksen jäljiltä jättäneet kotiplaneettansa. Nyt luonto on lunastanut omansa takaisin. Äitinsä ja siskonsa kanssa matkaa tekevä sokerioravanpoikanen etsii parempaa asuinpaikkaa myrskyssä tuhoutuneen kotipesän tilalle. Oravaperheen matka on pitkä ja vaarallinen, mutta seikkailun loppuun saattaminen voi hyvinkin ratkaista maapalloa piinaavat ongelmat.

06.12.2021

Monista videopelialan pitkäaikaisista ammattilaisista koostuvan Breaking Wallsin ensiteos AWAY: The Survival Series on lupaavalta vaikuttava ja luonnonsuojeluteemoja avoimesti syleilevä seikkailu, joka valitettavasti kompuroi loppua kohden lähes anteeksiantamattoman pahasti. Paperilla kyseessä on kolmannen persoonan kuvakulmasta pelattava tasohyppely kevyillä hiiviskelyelementeillä maustettuna. Todellisuudessa lopputulos on muutaman tunnin mittainen mukiinmenevä putkijuoksu, jonka hiomattomuus ja mekaaniset keskeneräisyydet jättävät suuhun lopulta todella pahan maun.

Pääosan seikkailun kestosta pelaaja istutetaan oravanpojan nahkoihin. Tarkoitus olisi kiipeillä, hypellä sekä liidellä pitkin maita ja mantuja. Pelialueet ovat usein melko laveita putkia ja antavat kuvan huomattavasti avoimemmasta maailmasta kuin todella on tarjolla. Eksymistä estämään poluille on kuitenkin ripoteltu myös sinisenä hohtavia sieniä suositeltuja polkuja merkkaamaan, joten huonommallakin suuntavaistolla varustetut seikkailijat löytävät lopulta tiensä oikeaan määränpäähän. Matkan varrella on tarkoitus myös mättää päähahmon kitaan kaikenlaista suuhun mahtuvaa. Pääasiallisena ravintona toimivat hämmentävästi suomalaisestakin sienimetsästä tutut punakärpässienet; sienipäissään sekoilu ehkä selvittänee jossakin määrin tarinan happoisempia kohtauksia. Tarvittaessa ruuaksi kelpaavat myös erinäiset hyönteiset ja muut ravintoketjussa oman elikkomme alapuolella olevat mönkiäiset.

Päähahmo ei kuitenkaan missään tapauksessa ole metsän nokkimisjärjestyksen kärkijoukkoa. Sudet, ketut, käärmeet, petolinnut ja muut petoeläimet tuottavat jo lähes välittömän hengenvaaran. Usein isompia petoja kohdatessa siirrytään pakotettuihin hiiviskelyosuuksiin, joissa yhdenkin virheen tekemisestä rangaistaan välittömästi kuolemalla. Käsittämättömän rasittavien hiiviskelyosuuksien lisäksi esimerkiksi käärmeitä vastaan taistellaan väistöjen ja hyökkäysten yhdistelmillä, joiden toimivuus riippuu lähinnä ammoisten jumalten armollisuudesta ja tähtien oikeanlaista lomittautumista. Näitä pomotaisteluihin verrattavia osuuksia sentään on matkan varrella vain muutamia.

Seikkailu vetää vielä alkupuoliskollaan pahaa aavistamattoman pelaajan mukaansa ihan passelisti. Ajoittain kokonaisuus on graafisesti niin nätti, että sitä voisi erehtyä luulemaan isommankin budjetin julkaisuksi. Toisinaan rumat tekstuurit, ankeasti mallinnetut ötökät ja hämmentävän kömpelöt animaatiot tuovat mieleen lähinnä ensimmäiset 3D-grafiikkaa hyödyntäneet konsolipelit. Kaiken kaikkiaan lopputulos tuntuu siltä, että se on puskettu ulos pelitestausprosesseja ja laaduntarkkailua pahasti laiminlyöden. Viimeistään viimeisen kolmanneksen aikana paketti alkaa hajoilemaan käsiin niin pahasti, että ohjaimen totaalinen atomisointikaan ei kuulosta kaukaa haetulta vaihtoehdolta.

Lopputulos kaatuu viimeistään maalisuoralla, kun tarina lopulta avautuu avoimeksi maailmaksi. Käsittämätön määrä bugeja ja yksinkertaisesti täysin toimimaton pelimaailma varmistavat sen, että ajoittain passelilta tuntuva paketti on lopulta huomattavan suuri pettymys. Bugien tasosta kertonee jotain, että onnistuin lukitsemaan oman tallennukseni tilanteeseen, jossa sankarimme jumittuu heti kättelyssä geometrian sisään ja putoaa sen jälkeen ikuiseen kadotukseen. Onneksi käytössä on sentään useita tallennuspaikkoja, joten täysin tyhjältä pöydältä ei tarvinnut aloittaa. Iloisesti vanhemman tallennuksen ladatessani peli ilmoittikin selvittäneeni seikkailun huikealla 101 prosentin läpäisyasteella!

Pienen studion selvästi intohimoisesti työstämä projekti on tuotantopuitteiltaan kokoajan kiristyvällä alalla varsinainen anomalia. Seikkailun teema ja sanoma ovat nykyisessä kulutusyhteiskunnassa ihailtavia, ja ajoittain matkan aikana aurinko paistaa juuri sinne kuuluisaan risukasaan. Valitettavasti tällä kerralla kuitenkaan aika tai taidot eivät ole riittäneet tyydyttävään tai edes kelvolliseen lopputulokseen. AWAY on kertakaikkisen keskeneräinen kokoelma ihan kivoja ideoita täysin rikkinäisissä kuorissa. Anteeksi voisi antaa edes piirun verran, mikäli tämä olisi julkaistu selvästi alehintaisena. Kun hinta nousee isojen studioiden suurtuotantojen tasolle, on pakettia vaikea suositella oikeastaan kenellekään.

Saatavilla: PC, PlayStation 4, PlayStation 4 Pro, PlayStation 5 (testattu), Xbox One, Xbox One X, Xbox Series X|S
Ikäraja: PEGI 12 (väkivalta)

Some squirrels just want to watch the world burn.

Lisää luettavaa