Useita Robert Kirkmanin luomia sarjakuvia on sovitettu onnistuneesti myös muihin median muotoihin. Walking Dead -televisiosarja on lukuisine spinoffeineen edelleen valtaisan suosittu. Samasta zombieversumista on ammennettu myös massiivinen määrä videopelejä. Kirkmanin äärimmäisen brutaali ja dekonstruktiivinen supersankarisarjakuva Invincible puolestaan sovitettiin animaatiosarjaksi jo vuonna 2021, ja se osoittautui lähes välittömästi valtavaksi hitiksi. Sittemmin sarjan hahmoja on nähty muun muassa Atom Even omassa videopeliseikkailussa. Quarter Upin kehittämässä ja Kirkmanin oman Skybound Gamesin hiljattain julkaisemassa Invincible VS:ssä on kaikki ainekset hyvään soppaan, mutta valitettavasti lopputulos on melkoinen sekasotku.
Kuten nimestä voi päätellä, on Invincible VS taistelupeli. Quarter Up -studio koostuu pääasiassa genren teosten parissa työskennelleistä kehittäjistä, joten tyylilajin valinta on ollut todennäköisesti melkoinen itsestäänselvyys. Teoksen suurimpina innoittajina lienee ollut legendaarinen Mortal Kombat -pelisarja ja Capcomin lukuisat VS. spinoffit, kuten Marvel VS. Capcom. Mortal Kombateista on napattu mukaan ultraväkivaltaiset lopetusliikkeet ja kolmen hahmon tiimeistä koostuva taistelujärjestelmä puolestaan on stilistisesti lähes identtinen Capcomin teosten kanssa.
Pelattavaa on pakettiin mahtunut valitettavan vähäinen kattaus. Kampanjatilan ohella mukana on käytännössä vain Arcade- ja Versus-tilat. Arcade-tilassa pelaaja voi valita oman kolmihenkisen ryhmänsä, jolla voi kurittaa tietokoneen ohjaamia ryhmiä ennalta määritellyn pituisissa turnauksissa. Turnauksen voitettuaan saa nähtäväksi tiimin ykköshahmoon liittyvän lopetusvideon. Versus-tilassa puolestaan voi mättää yksittäisissä matseissa turpaan joko tietokoneen ohjastamia vastustajia tai joko verkossa tai samalla sohvalla istuvaa kaveria. Perustilojen lisäksi mukana ei sitten olekaan mitään muuta kuin erillinen harjoitustila sekä Ekstrat-valikko, josta pääsee ihailemaan pelaamalla avattavaa lisämateriaalia. Kattauksen laihuuden voisi antaa jossain määrin anteeksi, mikäli kampanjatila tarjoilisi jotain poikkeuksellista tai paketin hinta olisi merkittävästi normaalia alhaisempi.
Lue myös: Aika ennen agenttia – arvostelussa 007 First Light
Valitettavasti Invincible VS tarinatila on genressään yksi viime vuosien suurimpia pettymyksiä. Naurettavan heikosti kirjoitetun ja ennalta arvattavan tarinan kahlaa läpi alle tunnissa. Kun kilpailevien teosten kampanjat tuppaavat olemaan nykyään jopa yli kymmenentuntisia, tuntuu muutaman vartin rypistely lähes huonolle vitsille ja pelaajien aliarvioimiselle. Taisteluiden välissä näytettävät animaatiopätkät ovat sentään ihan mukiinmenevästi toteutettuja ja hahmojen ääninäyttelijöinä toimivat käytännössä kaikki televisiosarjasta tutut naamat. Mainittakoon kuitenkin, että esimerkiksi Omni Manin roolissa kähisevän J. K. Simmonsin roolisuoritus jää miehelle poikkeuksellisesti yllättävän pliisuksi.
Hahmoja on mukana yhteensä 18 ja maksua vastaan irtoaa vielä neljä lisätaistelijaa. Sarjan päähenkilö Mark ”Invincible” Graysonin ohella mättämään pääsee luonnollisesti muun muassa Omni Manilla, Atom Evellä ja Battle Beastilla. Hahmokatrasta on valitettavasti kasvatettu hieman keinotekoisesti laittamalla käytännössä kaikki saagan nimellä mainitut viltrumiitit mukaan. Viltrum-planeetan kotikasvattien voimat ovat usein hyvin samankaltaisia, joten eri hahmojen väliset erot jäävät lopulta hyvin pieniksi tai jopa esteettisiksi. Osalla hahmoista on sentään selvästi massasta poikkeava liikekatalogi, mutta esimerkiksi Atom Even kohdalla se tuo lähinnä hahmon ohjattavuuteen turhaa monimutkaisuutta. Tietokonetta vastaan pelatessa on koneäly myös helposti huijattavissa liikeketjuihin, jossa käytännössä samaa iskua jatkuvasti käyttämällä voi voittaa koko matsin.
Lue myös: Ankeutta ja toivoa ennen epidemiaa – arvostelussa Resonance: A Plague Tale Legacy
Invincible VS:n suurin ongelma ei ole kuitenkaan paketin koko vaan se, miltä paketti tuntuu. Itse taisteleminen on samanaikaisesti tarpeettoman monimutkaista, mutta myös huomattavan yksinkertaista. Kohtalaisen näyttäviä ja pitkiä komboja saa aikaiseksi ihan puhtaasti vaikka ohjainta lattiaan hakkaamalla tai varpailla näppäimiä nakuttelemalla. Genrelle elintärkeät nyanssit, kuten tehostetut erikoishyökkäykset, assistit ja vastahyökkäykset, puolestaan tuntuvat toimivan lähinnä tuurilla. Taistelun tiimellyksessä olisi ensisijaisen tärkeää pystyä vaihtamaan tiimin hahmojen välillä lennossa, mutta valitettavasti vaihdotkin tuntuvat toimivan välillä ainoastaan, kun viltrumilaisten auringot ovat taivaalla juuri oikeassa asennossa. Perustason taistelukin on oudon tunnotonta ja itse taistelutuntuma on yleisesti viimeistelemättömän oloinen. Osumista puuttuu potkua ja ihan suoraan sanoen taisteleminen ei ole erityisen hauskaa.
Audiovisuaalinen toteutus on sentään ihan passelilla tasolla. Hahmomallit näyttävät juuri sellaisilta kuin televisiosarjan ja sarjakuvan perusteella voi odottaa. Taistelijoiden ulkomuoto myös muokkaantuu turpakäräjien aikana, joten matsin lopussa voittoa hurraava hahmo saattaa olla yltä päältä mustelmien ja veren peitossa. Animaatio on myös passelia ja taistelukentät ovat ajoittain varsin näyttäviä, joskin ehkä piirun verran turhan kliinisen oloisia. Suorituskyvyn osalta kokonaisuus on erinomaisesti optimoitu, ja kaikki rullaa jopa Steam Deckillä oletusasetuksia käyttäen kauniisti genren standardiin, eli 60-kuvan sekuntivauhtiin lukittuna. Vähänkään tehokkaammalla kokoonpanolla ei krumeluurista tarvitse siis juuri lähteä karsimaan.
Kaiken kaikkiaan Invincible VS on pelimekaanisesti parhaimmillaankin keskinkertainen taistelupeli, joka ei tarjoa pelattavaa moninpelin ohella kuin pariksi tunniksi. Mikäli taistelujärjestelmä olisi hiotumpi ja tarinatila kattavampi, voisi pelin 49 euron hinta olla paremmin perusteltavissa, mutta nyt kyseessä on varsin huono diili. Koska tarinaakaan ei ole tarjolla kuin noin yhden televisiosarjan jakson keston verran, ei pakettia mielellään suosittele edes saagan suurimmille faneille, kasuaalimmista nautiskelijoista puhumattakaan. Tämä vastustaja on ehdottomasti voitettavissa.
Saatavilla: PC (testattu), PS5, PS5 Pro, Xbox Series X|S
Ikäraja: PEGI 18 (väkivalta, kielenkäyttö)
YHTEENVETO:
⭐⭐
Rakastetun sarjan hämmentävän heikko tappelupelisovitus. Paketin niukka anti ja pliisu taistelutuntuma eivät oikeuta lähes täysihintaisen julkaisun hintalappua.
Tehokone “Beast”
Prosessori: AMD Ryzen 7 9800X3D
Keskusmuisti: 64 Gt 6 000 MHz DDR5
Näytönohjain: Nvidia RTX 5090 32 Gt
Tehokone 2 “Valkoinen Valas”
Prosessori: AMD Ryzen 7 7700X
Keskusmuisti: 32 Gt 6 000 MHz DDR5
Näytönohjain: Nvidia RTX 5070 Ti
Yhdistelmäkone “Khimaira”
Prosessori: Intel Core Ultra i5 265K
Keskusmuisti: 48 Gt 8 400 MHz DDR5
Näytönohjain: AMD Radeon 9070XT
Budjettikone “Little Princess”
Prosessori: AMD Ryzen 8700G
Keskusmuisti: 16 Gt 6 000 MHz DDR5
Näytönohjain: AMD Radeon 780M (integroitu)
Rog Ally X
Steam Deck
Lue myös: Kunniaa kultasilmille – arvostelussa Agent 64: Spies Never Die
Lue myös: Motorolan yllättävä aluevaltaus – arvostelussa Moto Sound Flow
Lue myös: Pumpulia pyllylle – arvostelussa White Shark Racer-Two