Yksi laukaus päähän riittää – arvostelussa Sniper Elite 5

Inttivuosien ”laukaus, laukaus, sarrrrrja” -huudahdukset eivät saa sijaa Sniper Elite 5:n taktisemmassa sodassa, jossa välimatka on pelkkä haaste.

08.06.2022

Sniper Elite -sarja on jostain syystä jäänyt tähän asti kokematta, vaikka ainakin pari viimeisintä osaa ovat lähteneet digikauppakassalta matkaan. Asennuspuuhat ovat orastavasta innostuksesta huolimatta pysyneet suunnittelun asteella. Keväällä 2022 julkaistu Sniper Elite 5 osoittaa, että aika olisi ollut kypsä jo aikapäiviä sitten.

Vaan sitä tikulla silmään, joka katsoo kiikarikiväärillä kaukaiseen menneeseen. Nyt kun natsit ovat jälleen nousseet – joskin itänaapurin propagandan ja mielikuvituksen jäljiltä – otsikoihin, on noita 1900-luvun puolivälin konnia mukava ryöpyttää pelirintamalla. Viides Sniper Elite vie pelaajan ohjastaman jenkkisotilaan pysäyttämään salaperäistä Operaatio Krakenia. Kolmannen valtakunnan suunnitelmien toteutuminen ei tule kuuloonkaan, joten varsin ryppyotsaisen Karl Fairburnen sihdille on tarvetta läpi roiman 15-tuntisen kampanjan.

Kenttien laajuus hämmästytti Sniper Elite -noviisin heti ensimetreillä. Pieneksi iltapuhteeksi ajateltu avaustehtävä kellotti jo omalla maltillisella otteella reippaat kaksi tuntia. Kunhan pelimekaniikat iskostuvat selkärankaan, vauhti kiihtyy jonkin verran. Tästä huolimatta laajat, persoonalliset ja runsaasti vaihtoehtoja tarjoavat kartat verottavat ison siivun vapaaillasta.

Lähestymistapojen runsaus on viitososan suurin valtti. Esimerkiksi kolmostehtävän upeaa linnaketta pääsee lähestymään useista eri paikoista, joista jokainen pursuaa natsisotilaita. Varovaisesti hiippaileva Fairburner tiputtaa SS-miehen täältä, toisen tuolta ja loppupartion tilanteen salliessa. Erilaisia tappokeinoja on runsain mitoin. Ampuako äänekkäällä kiikarikivääriltä satojen metrien päästä, hiippaillako pusikosta selustaan vai räjäyttääkö ryhmän vieressä oleva auto kranaatilla? Oi sopivia aikoja, oi erilaisia tapoja!

Tappajaiset onnistuvat erilaisin tavoin, sillä mikään pelityyli ei ole selkeästi muita parempi. Väkivaltainen rynnäkkö kiväärit laulaen kaipaa toki hallittavan määrän vihulaisia ja maltillisen vaikeusasteen, mutta kiikarikiväärin aiheuttama hälytys santsijoukkoineen aiheuttaa yhtä lailla harmaita hiuksia. Sniper Elite 5 vaatiikin ennen kaikkea malttia. Kun ympäristöä partioivat kansallissosialistisen puolueen rivijäsenet on ensin merkattu kiikareilla, on äänestäjäkunnan suunnitelmallinen harventaminen palkitsevaa. Parhaimmillaan eteneminen onnistuu ilman hälytystä ja osan vihollisista säästäen, toisaalla suunnitelman valuvikoja saa miettiä hälytyskellojen soittaessa.

Kuten nimestä voi päätellä, tarkk’ampujan arki on isossa osassa. Pelikokemus riippuu vahvasti valitusta vaikeusasteesta, sillä luotien lentorata tekee haasteen. Jos vaikeusasteen pitää minimissä, luodit lentävät tähtäimen osoittamaan paikkaan. Kireämmällä haastella joutuu kertaamaan lukion pitkän matikan derivaatat, paraabelit ja vektorit, jotta tuuli ja painovoima eivät pilaa kaunista tavoitetta. Kinkkinen tähtäys on puoliriemua, vihollissotilaan tajunnan kirjaimellinen räjäyttäminen loppuosa.

Sniper Elite 5 ei ota toimintaa järin vakavasti. Vaikka sotahommat itsessään ovat hyvin hoidettu, huumoria ei unohdeta. Kun pahaa-aavistamaton natsi saa yllätyslävistyksen otsaansa, homma keskeytyy hidastuskuvaa varten. Sen aikana esitellään perin yksityiskohtaisesti niitä luonnonlakien tapahtumia, joita luoti aiheuttaa kiveksissä, korvien välissä tai muissa osumakohdissa. Pilke on silmäkulmassa eikä kuvasto mässäile mauttomalla väkivallalla. Halutessaan huippukohtien uusinnat saa kytkettyä pois päältä, jolloin sota tuntuu useamman napsun verran realistisemmalta.

Mukana on myös moninpelisisältöä. Axis Invasion sotkee yksinpelisuunnitelmat kokonaan, kun tilassa toinen pelaaja hyppää natsien joukkoihin metsästämään pelaajaa. Se, kumpi pysyy hengissä pidempään, on voittaja. Halutessaan päävalikosta voi niin ikään loikata toisen pelaajan häiriöksi. Yhteistyön nimeen vannovat pääsevät pelaamaan kampanjaa verkon yli kaksinpelinä tai viihdyttämään itseään Survival-vihollisaaltoja vastaan. Valitettavasti paikallista moninpeliä ei ole tarjolla.

Myös muuta moninpelattavaa piisaa. Perinteinen joukkueiden välinen mähinä on miellyttävän rauhallista sotimista, jonka rinnalla Call of Dutyt ja muut hömpöttelyt tuntuvat aivottomalta kipittelyltä. Battlefieldissä ja kilpailijoissa arvomerkkinsä keränneet eivät saa Sniper Eliten nettirintamalta kuin sankarivainajan hautajaiset. Rauhallinen kykkiminen, ympäristön havainnointi sekä vihollisen kiväärin aiheuttaman valoheijastuksen huomaaminen ovat avain voittoon.

Kun toiminta ja kenttäsuunnittelu loistavat, teoksen peruspilarit ovat kunnossa. Tarkinkaan eliittisniputtaja ei silti osu aivan origoon. Tekijätiimi ei ole kooltaan pelimaailman suurimpia, mikä näkyy varsin nopeasti audiovisuaalisessa toteutuksessa. Ääninäyttely on hulvattoman heikkoa, vaikka tehtävien välissä rupatteleva ääni kuulostaakin perin paljon Bond-mamma Judi Denchiltä. Tokkopa kuitenkaan on, vaikka äänenpaino jättää pienen epävarmuuden siemenen kummittelemaan.

Grafiikkamylly on etenkin hahmomallinnuksen osalta vanhentunutta, eikä vihollisten tekoäly tee vaikutusta. Natsien ihmettely jää monesti päivittelyn asteelle, vaikka taistelupari sisäistäisi kuulan kivenheiton päässä. Niin ikään sivutehtävien logiikka ei aina ihan aukene. Ensinnäkin ne on sijoiteltu turhankin levälleen pitkin laajaa karttaa, mutta samalla tapahtumat eivät vaikuta riittävästi ympäristöön. Jos inttipoikien gonahduksesta puhutaan pilkkaavaan sävyyn, näkisivätpä kriitikot natsisoltun suhtautumisen viereisen bunkkerin räjähtämiseen. Ei kai näillä aamuilla enää jaksa sykkiä, kun sotakin on jo ehtoopuolella.

Sniper Elite 5 on toimiva ja persoonallinen sotapeli. Sen tyylikkäät ja massiiviset kartat saavat tutkimaan erilaisia reittejä kaikessa rauhassa. Vaikeusastetta kannattaa suosiolla kiristää jonkin verran, jolloin ampumisen realistisuudesta saa kaiken ilon irti. Pieniä kompastuskiviä mahtuu mukaan, eikä tekijätiimin rajallinen budjetti jää huomaamatta. Nämä ovat kuitenkin minimaalisia säröjä laadukkaassa kokonaisuudessa. Ainakin itse olen iloinen, että sain viimein riittävän syyn perehtyä häyhäilyn saloihin.

Saatavilla: Playstation 4, Playstation 4 Pro, Playstation 5 (testattu), Xbox One, Xbox One X, Xbox Series X|S
Ikäraja: PEGI 16 (väkivalta)

YHTEENVETO:
**** / *****
Sniper Elite 5 vie pelaajan 2. maailmansodan loppupuolen upeisiin maisemiin, joissa maltti sekä suunnitelmallisuus vievät pitkälle. Ampumisen syvällisyys sekä taktinen ote erottavat pelin hektisemmistä kilpailijoista.

”Ja minähän livahdan Sotkuun vaikka haukansilmäinen natsivääpeli yrittää estää.”

Lisää luettavaa