Toimittaja: Mikko Matilainen

Arvostelussa Pneuma – Breath of Life – ”Maailmassa on tietynlaista unenomaista tunnelmaa”

Pneuma – Breath of Life on mielenkiintoinen pulmanratkaisupeli, jossa päähenkilönä on Jumala – tai ainakin jotain sinne päin. Päähenkilö ei kuitenkaan ole kaikkivoipa ja kaikkitietävä, vaan hän seikkailee maailmassa yhdessä pelaajan kanssa tutustuen ympäristöihin ja luonnonlakeihin, joita ei oikein ymmärrä itsekään. Pulmien lisäksi Pneuma sisältääkin huumorilla sävytettyä filosofista pohdintaa, joka paikkaa varsinaisen tarinan puutteen mainiosti.

    Arvostelussa The Escapists – ”Pienenkin edistysaskeleen ottaminen tuntuu suurelta voitolta”

    Ensisilmäys The Escapistsiin vie vähän vanhemmat pelaajat aikaan, jolloin 8-bittiä oli pelikoneessa kova sana. Upeat tekstuurit ja 3D-grafiikka on korvattu yksinkertaisilla pikseliukkeleilla ja minimalistisilla animaatioilla. Ulkoisesti lähemmäs 30 vuotta vanhalta näyttävä The Escapists kuitenkin muistuttaa siitä, että pelkkä grafiikka ei kerro pelin tasosta yhtään mitään.

      Arvostelussa Fahrenheit: Indigo Prophecy Remastered – ”Pelaajalle annetaan paljon valinnan mahdollisuuksia”

      Monet muistelevat kymmenen vuotta sitten julkaistua Fahrenheitiä lämmöllä. Pelattavuus jätti ehkä toivomisen varaa, mutta olihan tämä seikkailupeli tarinankerronnaltaan poikkeuksellisen intensiivinen ja juoneltaan nerokas. Vahvasti tarinankerrontaansa nojaava peli ei ole ihan niitä ensimmäisiä, joista uudelleenjulkaisua odottaisi, mutta Remastered-versio tuo klassikon uuden pelaajasukupolven ulottuville.

        Arvostelussa Raven’s Cry – ”Pelaajalla alkaa hirttää kiinni”

        Pirates of the Caribbean -buumin laannuttua merirosvot ovat viettäneet hiljaiseloa. Pelimaailmassa on kuitenkin tilaa yhdelle hyvälle piraattiseikkailulle ja Raven’s Cryn myötä nämä rommin hajuiset ystävämme yrittävätkin tehdä näyttävää paluuta kartalle. Sääli vain, että Raven’s Cryn piraatit on lähetetty maailmalle läpimädällä ja seulaksii ammutulla jollalla. Pelin kehittänyt Reality Pump Studios on nimittäin onnistunut tekemään yhden bugisimmistä peleistä pitkään aikaan.

          Pirteä Dungeonland pettää – ”iloisen ulkoasun takana vaanii brutaali taistelupeli, jossa pistetään pahiksia poikki ja pinoon”

          Alussa luodaan kolmen hengen seurue, joka lähtee seikkailemaan pääpahiksen rakentamaan huvipuistoon. Tässä vaarojen tyyssijassa voi kokeilla voimiaan pahuuden sotureita vastaan, kasvattaa taitojaan ja menettää henkensä yhä uudelleen ja uudelleen. Dungeonland on nykypäivän mittapuulla poikkeuksellisen haastava peli, mutta vähän kovapäisemmille pelaajillehan kunnon haaste on hyvän pelin edellytys.