Pirteä Dungeonland pettää – ”iloisen ulkoasun takana vaanii brutaali taistelupeli, jossa pistetään pahiksia poikki ja pinoon”

Alussa luodaan kolmen hengen seurue, joka lähtee seikkailemaan pääpahiksen rakentamaan huvipuistoon. Tässä vaarojen tyyssijassa voi kokeilla voimiaan pahuuden sotureita vastaan, kasvattaa taitojaan ja menettää henkensä yhä uudelleen ja uudelleen. Dungeonland on nykypäivän mittapuulla poikkeuksellisen haastava peli, mutta vähän kovapäisemmille pelaajillehan kunnon haaste on hyvän pelin edellytys.

Dungeonlandin kolme hahmoluokkaa ovat maagi, soturi ja varas. Jokaisella hahmolla on omat vahvuutensa ja hahmojen taidot toimivat hyvin yhteen. Heti ensi metreistä alkaen onkin selvää, että vaikka tarjolla on melkoista mättöä, on myös taktikoinnilla oma paikkansa. Se onnistuu parhaiten muiden ihmispelaajien kanssa. Dungeonland onkin ensisijaisesti moninpeli. Kavereiden kanssa pelaaminen on hauskinta ja säästää hermoja. Tekoäly ei pelissä ole kovin kaksinen.

Yllättäen Dungeonland tarjoaa myös mahdollisuuden toteuttaa itseään pahuuden herrana. Tällöin tavoitteena on pistää huvipuistoon eksyneet sankarit polvilleen. Ominaisuus on hauska lisä ja tuo peliin aivan omanlaistaan kilpailua.

Dungeonlandin kympin hintaan suhteutettuna peli on erinomainen yllätys, mutta yksinpeliominaisuudet toimivat lähinnä hyvänä harjoitteluna. Niiden takia peliä ei kannata ostaa. Täyteen vauhtiin Dungeonland pääsee vasta useamman ihmispelaajan voimin. Silloin menoa ja meininkiä onneksi riittää.