Ihmiskunta on vaarassa, koska elävät kuolleet jylläävät keskuudessamme. Tuhon ja eloonjäämisen keskellä jotkut minua fiksummat keksivät hallintakypärän, jolla raadosta saatiinkin ihmisen ystävä. Kypärä onnistui tehtävässään ja uuden turvan myötä rakennettiin ihmiskunnalle rauhallinen sekä turvallinen tontti. ParadiZen piti olla utopistinen onnellisuuden tyyssija, mutta kliseisesti jokin meni lopulta pieleen. Rauhan aika on täten päättynyt, joten taistelu paremmasta huomisesta starttaa jälleen.
Welcome to ParadiZe starttaa melko löyhän hahmovalinnan kautta tutoriaalin omaiseen täräytykseen, jonka aikana pelaajalle opetetaan seikkailun perusasiat. Zombikypäräteknologia levisi käsiin ParadiZen kaatumisen myötä, mutta muutama oman elämänsä Elon Musk onnistui jatkojalostaa aparaattia eteenpäin. Selviytyjälle opetetaankin myssyn valmistaminen, joka avaa portit teoksen omaperäisyydelle. Ihmisen rinnalla kulkeva zombi jeesailee parhaansa mukaan reissun onnistumista. Myös toinen pelaaja voi ottaa raadon haltuun joko paikallisesti tai verkon yli.
Paratiisin paraati on loivasta yläkulmasta kuvattu toimintapeli, joka muistuttaa perustuntumalta erehdyttävästi Diablon kaltaisia naksutteluja lukittua kameraa myöten. Toverizombin rinnalla laitetaan raatoa multaan aivan jatkuvasti samalla keräillen luonnosta ja lihansyöjiltä tippuvaa rompetta. Ihan pelkillä nakkisormilla ei tuhoa tarvitse kylvää, sillä matkan varrelta tarttuu kalustoa aina pesäpallomailoista ilmakivääreihin. Selviytyjän vierellä pörräävä kypäräzombin voi myös varustaa mitä eriskummallisilla tarvikkeilla muokkaamaan taistelua itselleen sopivaksi. Puolustusmielessä raadon ylle voi pukea esimerkiksi tikkataulun, joka tekee tästä todennäköisemmän kohteen itsesi sijaan. Vihamielisempiin ratkaisuihin zombitoverin voi täräyttää täyteen piikkejä sekä seipäitä, jolloin kaveri spurttaa mielellään uhkaa päin vaurion aiheuttamiseksi.
Welcome to ParadiZe antaa mahdollisuuksia kokea rippeitä selviytymisestä ja oman tukikohdan rakentelusta, mutta tämä jättää pelaajan haluamaan lisää. Molemmat mekaniikat jäävät todella rosoiseksi ja puolitiehen, jolloin teos jämähtää zombitapposimulaattoriksi tuhansien vastaavien joukkoon. Paratiisin touhotusta yritetään tehdä omalaatuiseksi melko rehevän ja synkän huumorin kautta, valitettavasti siinä pahasti epäonnistuen. Esimerkiksi koko kaaoksen tarina jäi todella isoksi mysteeriksi: mitä todella tapahtui ja mitä on tapahtumassa seuraavaksi? Toisin sanottuna peruspelaaminen on aikansa ihan kivaa, kunnes se kopsahtaa muun sisällön vaisuuteen.
Pelaajan reppuun kerättävästä rojun määrästä voisi kuvitella luvassa olevan reilumminkin oikeaa selviytymistä ja rakentelua, mutta loppujen lopuksi määrällä on koitettu korvata laatua. Materiaaleja kertyy milloin mistäkin, joilla pääosin kasaillaan uutta sekä korjaillaan jo matkassa olevia tarvikkeita aseista suojavarusteisiin. Roinan sekaan päätyy toisinaan tietysti myös evästä sekä nestettä, joilla turpaansa ottanut pelaaja voi korjailla siipiään ennen seuraavaa raadollista kohtaamista.
Kamerakulmasta huolimatta paratiisi kuitenkin näyttää ihan kivalta. Sulavan ruudunpäivityksen tehostamat maailmanlopun miljööt ovat yllättävän yksityiskohtaisia sekä nättejä kokonaisuuksia. Metsät kukoistavat, aavikot korventavat ja romahtavat kylät sekä kaupungit tuovat aitoa apokalyptistä vivahdetta kannustamaan patikointia. Ruudunpäivitys pysyy napakkana horjumatta eivätkä efektimyrskyt tai raatojen määrä saaneet sitä takkuilemaan missään tilanteessa.
Ihan kivasta alkuverryttelystä huolimatta Welcome to ParadiZe on varsin mitäänsanomaton tuttavuus genressään. Uutuuden tuulahdus kestää vain hetken ja räväkkä huumori uppoaa ensimmäiseen mainoskatkoon asti, minkä jälkeen tankki on melko tyhjä. Jos epätotisella sävelellä marinoitu loppumaton raatojen kaataminen kiehtoo, matkasta paratiisiin saa varmasti jotain irti. Vakavammalla asenteella varustautunut ei tähän 30 tai 40 euroa sijoita, se on varma.
Saatavilla: PC, PS5, Xbox Series X|S (testattu X)
Ikäraja: PEGI 18 (graafinen väkivalta)
YHTEENVETO:
** / *****
Utopistinen paratiisi, jonka turvana ovat mielenhallintakypärällä varustetut zombit? Uusi yhteiskunta, jossa ihmisellä on hyvä olla? Kuulostaa omaperäiseltä, mutta lopputuloksena tähän ei panostettu tarpeeksi ja jäljelle jää vain silmitön zombien lahtaaminen tunnista toiseen.
Pedron pihafestarien suosio oli kaikkea muuta kuin alkuperäinen kävijätavoite.