Muistatteko aikaa, jolloin saatoitte tarttua peliin tietämättä siitä juuri mitään? Tein näin hiljattain rytmitoimintapeli Child of Edenin (2011) kanssa ja kokemus oli hyvin erikoinen. En tiennyt edes, mitä genreä peli edustaa. Annoin sille mahdollisuuden yllättää itseni täysin ja niin se tekikin.
Myös Fallout 4:n uutisointia seuratessani ryhdyin miettimään, kuinka paljon nykyisin tiedämme peleistä ennen niiden pelaamista. Kattavien esittelyvideoiden ja pikkutarkan uutisoinnin vuoksi tiedämme hyvinkin pieniä yksityiskohtia pelien mekaniikasta, kehityksestä, tarinasta ja ulkoasusta.
On toki hyvä, että kuluttaja voi tehdä valveutuneita päätöksiä. Eihän kukaan halua ostaa sikaa säkissä. Mutta tarvitseeko peleistäkään silti tietää aivan kaikkea?
Hiljattain Bethesdan Pete Hines teki selväksi, ettei Fallout 4:n tarinasta tulla paljastamaan mitään enempää ennen pelin julkaisua. Tämä on erinomainen päätös! Jos jonkun haluaisinkin pysyvän yllätyksenä, se on pelin tarina. Eikä pelkkä loppuratkaisu, vaan koko tarina. Lähtökohdat voi toki tietää, mutta siihen se saisi jäädäkin.
Sama aihe puhuttaa usein leffatrailereiden kohdalla. On yleinen valitus, että trailerit spoilivat liikaa elokuvista, mutta usein se pitää täysin paikkansa. Ehkä pahin näkemäni esimerkki oli vuoden 2012 kauhuleffa Sinister, jonka traileri paljasti elokuvasta jotakuinkin jokaisen pelottavan kohtauksen ja kaiken olennaisen juonestakin.
Syksyn pelijulkaisuista myös Metal Gear Solid V: The Phantom Painin ympärillä liikkuu paljon spekulaatiota tarinasta, mutta siltikin sanoisin, että tiedämme siitä jo aavistuksen liikaa. En yhtään epäile, etteikö Hideo Kojima onnistuisi yllättämään pelaajia monessa käänteessä, mutta kokemus voisi olla vielä herkullisempi, ellemme tietäisi jo yhtä ja toista pelin tapahtumista.
Kulttuurissa, jossa pelit julkistetaan jopa pari vuotta ennen julkaisua ja uutta mediasisältöä täytyy julkaista jatkuvasti, että pelit pysyvät otsikoissa, on kehittäjien yhä vaikeampaa onnistua yllättämään pelaajia millään. Siinäkin suhteessa Bethesda on toiminut esimerkillisesti: Hinesin mukaan Fallout 4 julkistettiin vasta viisi kuukautta ennen julkaisua juuri siksi, että kehittäjät saivat keskittyä itse pelin tekemiseen markkinoinnin sijaan.
Tämä on oikea suunta. Jos markkinointikampanjoita lyhennetään, on samalla myös vähemmän tarvetta paljastaa peleistä kaikkea mahdollista ennalta. En edes usko, että parin vuoden markkinointikampanja välttämättä takaa pelille kummoista menestystä. Ja mitä mekään lopulta sillä tiedolla teemme, mitä pelejä ilmestyy jouluna 2016?
Loppujen lopuksi ostan ehkä mielummin pelin sokkona, kuin siten, että tiedän siitä jo miltein kaiken ennakkoon. Riski on suurempi, mutta pelin ollessa hyvä kokemus on sen arvoinen.