Rekkapeli SnowRunner on suora jatko-osa kolmisen vuotta sitten julkaistulle ja autopeliharrastajien mielipiteet jakaneelle Mudrunnerille. Virallisella nimellä SnowRunner: A Mudrunner Game kulkeva kuljetussimulaatio yrittää tehdä kaiken edeltäjäänsä toimivammin, monipuolisemmin ja viihdyttävämmin. Sarjan suosion kasvu näkyy ainakin siinä, että nyt haastavan maastoajelukokemuksen ympärille on saatu rakennettua ihan mitat täyttävä pelikokemuskin. Odotukset teoksen suhteen ovatkin korkealla sillä MudRunnerissa hyvin toimineen pelikonseptin ympärille pitäisi olla helppoa rakentaa.
SnowRunner säilyttää edeltäjänsä perusajatuksen ennallaan. Tavoitteena on edelleen kuljettaa tavaroita paikasta toiseen raskailla ajoneuvoilla läpi haastavien ajo-olosuhteiden. Tehtävävalikoimaa höystetään lisäksi pelastustehtävillä, joissa esimerkiksi suolle jumittunut peräkärry käydään hinaamassa ja toimittamassa takaisin omistajalleen. Välillä tehtävänä saattaa olla vain kiivetä alueen korkeimmalle vuorenhuipulle ihailemaan maisemia. Pelaajan tehtäväksi jää sitten oikean ajoneuvon sekä reitin valinta ennen kuin lähdetään ottamaan luonnonoloista kunnolla mittaa. Rekan rattiin tarttuminen on erityisesti aiemman mutarallinsa kurvailleelle erittäin helppoa. Homman hahmottaa todella nopeasti ja harjaantunut silmä alkaa heti hakemaan ympäristöstä hyviä kohteita vinssin kiinnittämiseksi.
SnowRunner tarjoilee maailmansa hiekkalaatikkomaisena tehtäväkohtaisen sijaan, jolloin ympäristössä tapahtuvat muutokset seuraavat pelaajaa koko kampanjan läpipeluun ajan. Kun peräkärryn kunnolla jumittaa mutaan niin siellä se myös pysyy, kunnes joku käy vinssaamassa sen turvaan. Ajoympäristöiksi ovat valikoituneet tulvan runtelema syksyinen Michiganin maaseutu, Alaskan hyiset öljykentät sekä Siperian pohjoisosassa sijaitseva mutaisen metsäinen Taymyr. Jokainen alue on jaettu useampaan karttaan, joissa seikkailua edistää öljyn poraukseen liittyvä juonentapainen. Tehtävät avataan pelattavaksi löytämällä ne kartalta, ja onpa maastoon piilotettu myös uusia menopelejä, parempia autojen osia sekä muita yllätyksiä pelaajien poimittavaksi.
Kartta avautuu pimennysverhon takaa joko ajamalla ympäriinsä tai etsimällä lähiympäristön salaisuudet paljastavia tähystystorneja. Pelaajalla on apumaan ympäristön hahmottamisessa reittisuunnittelussa myös navigaatiojärjestelmä, mutta iso osa pelikokemuksesta tulee nimenomaan sen oman reitin luomisesta. Ne varsinaiset tiet eivät läheskään aina ole paras etenemisreitti, sillä ympäristöt kärsivät katastrofaalisesta kelirikosta: upottava muta, tulvavesi sekä jää ja lumi ovat runnelleet tiestön lähes ajokelvottomaksi. Hermoja kutkuttavan urakan, kuten rikkinäisen ajoneuvon hinaamisen läpi vuolaana virtaavan joen, suorittaminen on erittäin palkitsevaa, varsinkin kun sen tekee itse tuunaamallaan ja kymmenet tehtävät läpäisseellä rekallaan.
Teoksen autovalikoima käsittää reilu 40 erilaista venäläistä ja amerikkalaista menopeliä maantielle ja maastoon tarkoitetuista rekoista maaston tutkimiseen sopeutuviin ketteriin maastoautoihin. Bensalenkkarin omaa valikoimaa täydennetään joko löytämällä autoja maastosta tai ostamalla niitä tehtävistä saatavalla valuutalla. Loistavana uudistuksena autojaan pääsee myös tuunaamaan paremmilla renkailla ja muilla osilla kunhan kokemusta sekä rahaa on kertynyt riittävästi. Kun menopeliä pääsee virittelemään ja maalaamaan itse, muuttuu se myös huomattavasti tavallista työkalua arvokkaammaksi.
Edellisen osan tapaan myös SnowRunner toimii parhaiten koettuna yhteystyöpelinä kavereiden kanssa. Samaan sessioon voi osallistua kerrallaan enintään neljä pelaajaa. Kampanjassa eteneminen tallentuu vain isännän peliin, mutta vieraat saavat toki vaivan palkaksi tehtävistä saatavat rahat sekä kokemuspisteet. Tehtävät joutuu tällä tavalla pelatessa toki valitettavasti tekemään moneen kertaan, jotta kaikki saisivat kampanjan läpäistyä, mutta mielestäni tehtäviä sopivasti jakamalla tämäkään ei muodostunut ongelmaksi. Tiimillä pelatessa eteneminen on kuitenkin joutuisaa, palkitsevaa sekä hauskaa. Tiimipelaaminen poistaa tästä sen viimeisenkin puurtamisen tunteen, joten kannattaa varmistaa, että kaveripiirissä on saman henkistä seuraa ennen kuin tähän mutaleikkiin ryhtyy.
SnowRunnerin eduksi voi ehdottomasti laskea myös kokemuksen rentouden: melkein kaiken voi tehdä rauhassa omaan tahtiin käyttäen tavaroiden toimitukseen niin monia menopelejä kuin haluaa. Kello ei tikitä oikeastaan missään kohdassa, ja usein pieni hidastelu on vain hyvästä lopputuloksen kannalta. Hermoja kiristellään toki siinä vaiheessa, kun kuljetat raskasta kuormaa kuoppaisella vuoristotiellä tietoisena siitä, että menopelin kaatuessa edessä on noin 10-15 min ajourakka autotallilta. Matkan varrella tulee paljon pettymyksiä, mutta toisaalta sen tärkeän uuden moottorin tai vaihdelaatikon löytäminen maastosta voi kirjaimellisesti muuttaa koko pelikokemuksen. Onneksi lastauksessa käytettävän nosturin käsittelyä on helpotettu huomattavasti aiemmasta. Rahdattavat tuotteet saa nyt halutessaan valmiiksi lavalle pakattuna nappia painamalla.
Myös ympäristöjen suunnittelu on aiempia osia parempaa, mikä korostuu nyt kun kartta säilyy samana pelisessiosta toiseen. Jo pelkkä reittien tutkiminen ja uusien väylien etsiminen jeepin ratissa on hauskaa puuhaa. Ja kaunista ympäristöä on muutenkin aikaa tutkailla samalla kun rämmit mudan läpi toivoen vetävien renkaiden jaksavan työntää menopeliä vielä sen viitisen metriä eteenpäin kohti kuivaa maata. Michigan, Alaska ja Taymyr eroavat toisistaan ympäristöinä huomattavasti omine erityispiirteineen, vaikeuskertoimen kasvaessa tasaisesti siirryttäessä alueelta seuraavalle. Toimintaa säestävä country-henkinen musiikki ei nosta ärsytysmittareita missään vaiheessa, mikä on ainakin sarjan edelliseen osaan verrattuna huomattava edistysaskel.
Valitettavasti SnowRunner ei ole välttynyt ainakaan PlayStation 4:llä pelikokemusta häiritseviltä bugeilta, sillä kaatuilua esiintyy turhan usein tämän tason julkaisuksi. Ongelmat korostuivat erityisesti moninpelin puolella, jossa kaatuilua tapahtui useamman kerran pidemmän pelisession aikana. Tilanne on toki korjattavissa nopeasti päivityksillä, mutta tällä hetkellä teos on epävakaisuuden takia jopa lähes pelikelvoton kavereiden kanssa keikka heittäessä. Samat ongelmat tulivat vastaan myös muilla kuormakuomilla. Saber Interactive on lupaillut ongelmat korjaavan päivityksen olevan tuloillaan, joten sitä odotellessa.
SnowRunner on erinomainen ajosimulaatio, joka laajentaa toimivaa pelikonseptia tehden siitä samalla helpommin lähestyttävän. Teos on fysiikkamallinnukseltaan loistava ja pelattavuudeltaan lähes täysin uniikki tekele tämän hetken markkinoilla. Tasapaino helpon käytettävyyden ja syvällisen simulaation välillä on usein vaikea, mutta SnowRunnerin tekijät ovat siinä onnistuneet hienosti. Jos aihepiiri puhuttelee edes hieman ja toiminnan hidastempoisuus ei haittaa, voi tämän hankintaa suositella varauksetta.
Saatavilla: PC, PlayStation 4 (testattu), PlayStation 4 Pro, Xbox One, Xbox One X
Ikäraja: PEGI 3
Pandemia pakotti Michganin asukkaat suosimaan uudenlaista drive-in picniciä.