On tämä yksi henkinen työmaa – arvostelussa Spintires: MudRunner

Ajopelit pyörivät usein sulavasti rallin tai muun moottoriurheilun parissa. Joskus tilanne kuitenkin kääntyy päälaelleen, kun joku sai idean fuusioida ajosimulaattorin metsäduunarin hommien sekaan. Lopputuloksena on Spintires: MudRunner, joka tarjoaa autenttista ja suorastaan hermoja raastavaa ajosimulointia mitä armottomimpien sää- ja tieolosuhteissa.

25.03.2018

Alkujaan indie-hittinä itsensä läpilyönyt Spintires on palannut osuvan lisänimikkeen kera myös konsolipelaajien keskuuteen. Spintires: MudRunner on armottomuudesta ja turhauttavuudestaan huolimatta oudolla tavalla tyydyttävä pelikokemus. Duunarin saappaisiin voi astua kuka tahansa, mutta loppujen lopuksi kokemus on selkeästi suunnattu tietylle kohderyhmälle.

Spintires: MudRunnerin idea on haastavuudestaan huolimatta yksinkertainen. Olet rahtimies, jonka tarkoituksena on kuljettaa esimerkiksi tukkeja ja polttoainetta mitä haastavimpien maasto-olosuhteiden läpi paikasta toiseen. Idea on yksinkertainen, mutta voi veljet miten vaikeaan paikkaan pelaaja joutuukaan. Maasto vaihtelee koskemattomasta metsästä suon rämeisiin sekä jyrkkiin kallioihin ja upottavaan mutaliejuihin. Ajoreiteillä ei ole yleensä polkuja teistä puhumattakaan, joten väylän valitseminen on harkittava tarkkaan. Maaston lisäksi itse ajettavuus on omaa luokkaansa, sillä etenemisen ohella huomiota vaativat esimerkiksi nelivedon vaihtelu sekä tasapyörästön availu ja lukitseminen.

Ajamisen lisäksi pelaaja hoitaa kaiken muunkin työn. Pääosin pelattavuus kuitenkin pyörii kuorman noutamisen, lastauksen, kuljetuksen sekä purkamisen parissa. Pelaajalla on käytettävissä kuljetuskoneiden lisäksi esimerkiksi jeeppiä, huoltoautoa ja polttoainerekkaa pulaan joutuneen kuljetuskoneen pelastamiseksi. Siitä on nimittäin leikki kaukana, kun tilattu tukkikuorma jymähtää keskellä suota esimerkiksi rengasrikon tai loppuneen polttoaineen vuoksi. Pelaajan ohjaama duunari voi pelin sisäistä karttaa käyttäen teleportata koneesta toiseen auttamaan tai tukemaan pulaan joutunutta kuljetusta.

Spintires: MudRunner on rahtarin unelma, eikä se sisällä pelaamisen ohella mitään ylimääräistä huttua. Pelattavuus on työntekoa tunnista toiseen, eikä pelaajalle pakoteta esimerkiksi minkäänlaista tarinaa läpikoluttavaksi. ”Duunarimoodin” lisäksi pelissä on haastemoodi, joka sisältää lyhykäisiä ja hetkittäin hurvitteleviakin tehtäviä. Hyvä esimerkki on hermoja raastava jeeppiajelu, jossa olisi tarkoitus kohota vuoren huipulle mitä ankarinta rinnettä pitkin. Pienikin virheohjaus aiheuttaa helposti jeepin putoamisen vuorenpohjalle ja haasteen aloittamisen uudelleen alusta.

Pelaajalle tarjotaan kalustoa melkein kahdenkymmenen eri ajokin verran, joista kaikki soveltuvat enemmän ja vähemmän haastavaan maastoon. Muutamia ajoneuvoja pystyy virittelemään kulkemisen helpottamiseksi, mutta armoa ei siltikään jaeta. Spintires: MudRunner vaatii rautaisia hermoja sekä kärsivällisyyttä. Minkäänlaista vauhdin hurmaa ei suoda, vaan keskinopeus pyörii parhaimmillaan viiden kilometrin tuntinopeudessa. Haastavaa työskentelyä voi harrastaa myös verkon kautta tovereiden kesken, sillä mikään ei ole hauskempaa kuin käydä kaveriporukalla läpi kirosanavarastoja mutaan juuttuneiden menopelien äärellä.

Spintires: MudRunner on miltei masokistinen kokemus. Tosin hieman överiksi vedetty vaikeusaste tuntuu nykyään olevan videopelien parissa isokin trendi. Vaikeutensa vuoksi yksinkertaisinkin kuljetus voi parhaimmillaan viedä pelaajan aikaa useamman tunnin. Pienissä annoksissa muta-ajelu on kaikesta huolimatta omalla tavallaan tyydyttävää ja jopa palkitsevaa. Kyllä siinä tuntee itsensä kovaksi tyypiksi, kun luonnonvoimia vastaan käydyn pitkän taistelun jälkeen saa kuormansa tuotua kärsimättömälle työporukalle. Vaikka peli itsessään ei juuri palkintoja jakele, fiilispohjalta voi luoda itselleen pahvisen mitalin ja taputtaa itseään olalle raskaan työpäivän päätteeksi.

Saatavilla: PC, PlayStation 4, Xbox One
Ikäraja: PEGI 3

Lisää luettavaa