Games Workshopin maailmoihin perustuvia lisenssituotteita tuntuu löytyvän digitaalisten kauppapaikkojen hyllyiltä nykyään enemmän kuin erilaisia juustoja hypermarketin kylmäosastolta. Kun laatu heittelee laidasta laitaan, koskaan ei voi olla varma siitä, onko vastassa täysin pelikelvoton pökäle vai kenties jotain kokemisen arvoista. Necromunda: Hired Gun sijoittuu vankasti laadultaan Warhammer-tuotteiden keskimaastoon. Luvassa ei ole ikimuistoista mestariteosta, mutta paketin parissa ei myöskään tarvitse heitellä ohjainta seinään ärräpäiden saattelemana.
Streum Onin edellinen Warhammer 40,000 -lisenssipeli Space Hulk: Deathwing oli tarkoituksellisen hidas ja kömpelö; eipä Dark Angelien Terminatorilla käytäviä avaruuskuonasta putsatessa varsinaisesti mitään salamannopeaa refleksihippaa voi odottaakaan. Hired Gunilla tempoa on kuitenkin nostettu merkittävästi. Hitaiden löntystelijöiden sijaan pelaaja istutetaan äärimmäisen ketterän bionisesti ehostetun palkkasoturin puikkoihin. Meno äityykin ajoittain niin hirvittävän nopeaksi, että heikompia varmasti jo hirvittää.
Tarina saa alkusysäykseensä, kun Necromundan planeetan alatasoille tehtävää suorittamaan lähtevän palkkasoturin keikka menee kauniisti sanoen perseelleen. Pieleen menneen tehtävän johdosta päähenkilöä ehostetaan erilaisilla kyberneettisillä lisäpalikoilla ja raajoilla. Koko homman kustantaa Kal Jerico -niminen palkkiometsästäjä, joka velvittaa pelaajan samalla juoksupojakseen. Alun jälkeen juoni etenee lähinnä tehtävien välissä muutaman hahmon kanssa länkyttäessä, mutta muuten pääpaino on puhtaalla toiminnalla.
Päätehtäviä tahkoamalla ja pieniä sivukeikkoja suorittamalla on mahdollista kerätä kasoittain rahaa ja erinäistä roipetta, jolla voi kehittää hahmoaan ja tämän varusteistoa. Loppua kohden taistelukentällä pyörivä avatar onkin kuin verta ja visvaa ympäriinsä heittelevä pyörremyrsky. Bolttereiden ja Stubbereiden voimalla vihollisia matalaksi lanaava soturi voi kiitää kentällä muun muassa aikaa hidastamalla ja tarttumakoukkua käyttäen vauhdilla, joka saisi Doomslayerinkin punastumaan.
Valitettavasti tekninen toteutus ei aivan pysy vauhdikkaan menon tasolla kaiken aikaa – ainakaan konsoleilla.
Pääosan ajasta Hired Gun on suorastaan häikäisevän kaunista katseltavaa. Lisenssille uskollisesti seikkailun värimaailma on yhdistelmä ruosteen raiskaamia metallinsävyjä, kirkkaita perusvärejä ja erityisesti preussinpunaista. Skaalaltaan valtavat alueet, joita koristavat rapistuvat laitteistot ja menneiden aikojen maamerkit, kertovat omaa tarinaansa melkeinpä tehokkaammin kuin paketin muut osa-alueet. Toiminnan alkaessa koko teos alkaa valitettavasti yskimään pahemmin kuin allergikko pujon puhjetessa kukkaan. Kameraa sivuttaissuunnassa liikuttaessa kuva nykii kauttaaltaan, jos ruudulla on vähänkään toimintaa. Homman räjähtäessä käsiin kunnolla, saattaa kuva jopa pysähtyä kokonaan hetkeksi. Isoimmissa taisteluissa meno on niin hetkistä, että kaikkien partikkeliefektien ja suolenpätkien seasta ruudunpäivityksen takeltelua ei onneksi välttämättä kerkeä huomaamaan, mutta ärsyttävää se silti on. Nykiminen ja pätkiminen eivät rasittavuudestaan huolimatta onnistu pilaamaan kokemusta täysin. Streum Onilla on onneksi tiedostettu konsolipuolen ongelmat ja studio on lupaillut korjausta lähiaikoina.
Necromunda: Hired Gun on pääasiallisesti Warhammer 40K -faneille suunnattu täsmätuote. Se on kuitenkin teknisestä yskähtelystään huolimatta ihan mukiinmenevä räiskintä, jonka hurmeinen meno saa parhaimmillaan 90-luvun alun Doom-klooneihin rakastuneen pelurin suupielet hilautumaan korvia kohti. Genreään mullistavaa mestariteosta odottelevat katselkoot muualle. Mikäli mieli halajaa lanaamaan eschereitä tai genestealereitä Stubberin rauhoittavan pärinän saattelemana, kannattaa palkkapyssylle antaa mahdollisuus.
Saatavilla: PC, PlayStation 4, PlayStation 4 Pro, PlayStation 5, Xbox One, Xbox One X, Xbox Series X|S (testattu X & S)
Ikäraja: PEGI 18 (väkivalta)
Rahkan loppuessa Bull ei enää kyennyt näkemään kuin punaista.