Knights of Pen & Paperissa on yllättävän paljon taktista ulottuvuutta. Pöydän ääreen mahtuu kerralla viisi kaverusta, joten tehokkaan seikkailijaryhmän kokoonpanoa pitää miettiä. Kaverukset edustavat klassisia arkkityyppejä, kuten nörtti, urheiluhullu, mummo ja pikkuveli. Jokaisella on omat vahvuutensa, joten hahmoluokkia valitessa kannattaa katsoa kuka pelaaja parhaat bonarit.
Pelin vuoropohjaisissa taisteluissa tasapainotellaan hienosti tehokkuuden ja kikkailun välillä. Jokaisella hahmoluokalla on viisi eri kokemuksella kasvatettavaa kykyä. Näiden temppujen oikeaoppisella käytöllä porukka selviää kookkaammistakin vihollisista. Hyvässä ryhmässä pari hahmoa lamauttaa vihollisia, toiset tekevät vahinkoa ja viides pitää huolen ettei kukaan kuole.
Vaikka peli onkin pelattavuutensa puolesta rautaa, lopullisen silauksen antaa runsas huumori. Koko peli rakentuu sille, että nyt ollaan kellarissa pelaamassa kavereiden kesken. Välillä pelaajat vitsailevat keskenään, joskus valitetaan pelinjohtajan ratkaisuista. Liian kovat vastukset saavat pelaajat hermostumaan, ja kokemustasolta toiselle nouseminen saa aikaan spontaania hihkuntaa. Huoneeseen voi ostaa sohvan ja paremman maton, ja sääntökirjoja hamstraamalla saa hahmoille parempia bonuksia.
Kun hahmot vaihtavat maisemaa, pelaajakatras tuoleineen pysyy paikallaan, mutta tausta muuttuu. Hahmot ovat ihastuttavan persoonallisia ja hirviöissä on pikselikaupalla iljettäviä yksityiskohtia. Vanhoja pelejä jäljittelevä ulkoasu on siis erittäin onnistunut.
Knights of Pen & Paper on puhdasta mannaa roolipelien ystäville. On hieno oivallus tehdä roolipeli roolipelaajista, ja pukea se vielä nostalgiaa tihkuvaan kuosiin! Seikkailulla piisaa pituutta kymmeniksi tunneiksi, ja kun uusia hahmoluokkia ja pelaajatyyppejä avautuu tuon tuostakin, kokonaisuus pysyy tuoreena pitkään.