Mielipide: Joitain pelejä voi pelata vaikka koko päivän – tässä pari tuoretta esimerkkiä

Pelien toisiinsa vertaminen on todella vaikeaa. Todella hyviksi peleiksi voi kuitenkin kutsua ainakin sellaisia, joiden kanssa kello käy triplanopeudella.

Minulla on avopuoliso ja poika, minkä lisäksi kaikenlainen kirjoittaminen ja muu vie runsaasti aikaa vuorokaudesta. Välillä sitten vastaan tulee pelejä, jotka tekevät paletin pystyssä pitämisestä vaikeaa. Joitain pelejä yksinkertaisesti voisi pelata vaikka koko päivän.

Aivan viime aikoina aikaani ovat syöneet XCOM 2 ja aivan tuoreimpana World of Final Fantasy. Näistä molempien kanssa kuluu helposti tunti poikineen, mutta etenkin XCOM 2:ta pystyy pelaamaan näennäisesti loputtomasti. Yhtenä yksinäisenä vapaapäivänä tykitin pelikelloon valehtelematta kymmenisen tuntia.

XCOM 2:n – ja osittain World of Final Fantasynkin – taika on siinä, että sitä tulee helposti pelattua ”vielä yksi tehtävä”. Samaa voinee sanoa myös useista online-peleistä, joissa mieluusti ottaisi aina vielä yhden erän, matsin tai radan lisää.

XCOM 2:ssa näperrellään tukikohtaa ja tehdään taktisia valintoja, minkä jälkeen mennään kokeilemaan juttuja kentälle. Addiktoivuus pelissä piilee siinä, että sekä strateginen elementti että itse pelitehtävät ovat molemmat yhtä koukuttavia ja tukevat toisiaan. Kun pääsee kentältä takaisin tukikohtaan, on pakko vielä katsoa, mitä strategisessa osuudessa saa aikaan. Yhtäkkiä nypläämisen katkaisee uusi jännittävä tehtävä, jonka merkitystä ja tärkeyttä korostetaan niin äänellä kuin tekstilläkin. Vielä… yksi… pakko… ottaa…

World of Final Fantasyssa puolestaan vuorotellen seikkaillaan kentällä ja vuorotellen kehitellään omaan jengiin värvättyjä mörköjä. Myös tämä aiheuttaa pirullista riippuvuutta. Kun omat örrimörrit on tuunattu kuntoon, tekee niitä mieli käydä kokeilemassa käytännössä – ja sitten kehittää taas lisää.

Aikaa syövä peli ei koskaan voi olla huono. Minulle erinomaisen pelin määritelmä on se, että sitä tekee mieli pelata heti herättyä.