Rasismista ja historiasta ammentava napakymppi – arvostelussa MLB The Show 23

MLB The Show 23 on urheilupeli, jota FIFA- ja NHL-tekijöiden tulisi pitää mittatikkuna.

13.04.2023

Sporttipelien vuosittainen julkaisutahti on suomalaisille penkkivirtuaaliurheilijoille enemmän kuin tuttua huttua. Kalentereihin on ympyröity jo hyvissä ajoin NHL:n ilmestymispäivä, minkä lisäksi F1 sekä FIFA JA PES – tai millä nimellä ne nykyään kulkevatkaan – ovat myyntilistojen perusteella suosittuja. Taustalla on kuitenkin runsaasti kotimaan kamaralla vähälle huomiolle jääviä lajeja, joista erityisesti baseballiin keskittyvä MLB The Show ansaitsee ehdottomasti lisää kokeilijoita.

Pohjustettakoon alkuun, että oma ymmärrykseni pesäpalloa muistuttavasta lajista jää hyvin tukevasti ihan vastikään eli almanakasta tarkastaen viisi vuotta sitten tarkastamaani MLB The Show 18 -teokseen. Onneksi Sony San Diegon luomuksen vahvuudet ovat yhä läsnä. Vaikka urheilu on lähellä sydäntä, jenkkipesiksen osalta en voi edes liioittelemalla valehdella itseäni lajiniiloksi. Tämä ei kuitenkaan estä nauttimasta pelisarjan uusimmasta osasta.

Viisi vuotta sitten saatoin vielä kyseenalaistaa osan kehuista puhtaasti uutuudenviehätyksenä. Nyt on viimein aika todeta, että baseballista on saatu ammennettua jopa tämän hetken paras sporttipeli. Tuntikausia kestävät ottelut sujuvasti kompaktiin muotoon tiivistävä MLB The Show 23 yhdistää oivallisella tavalla aloittelijaystävällisyyden, taitopohjaisuuden sekä rakkauden lajiin. Tuoreimman osan suurin uutuus liittyy viimeksi mainittuun, sillä The Negro Leagues -tila esittelee vuosikymmeniä sitten tehneiden tummaihoisten pelaajien merkitystä sekä lajille että koko yhteiskunnalle.

Ihonvärillä ei muutoin olisi väliä, mutta tässä tapauksessa koko tila liittyy yksinomaan historialliseen rotusortoon sekä epätasa-arvoon. Kun tummaihoiset eivät saaneet pelata kansallisessa liigassa, perustivat he oman The Negro Leagues -sarjansa. Tuoreessa moodissa kerrataan Leroy ”Satchel” Pagen, Hilton Smithin, Andrew ”Rube” Fosterin, Hank Thompsonin, John Jordan ”Buck” O’Neilin, Jackie Robinsonin, John Donaldsonin ja Martin Dihigon saavutuksista. Ja todettakoon ennen kuin lyöt selaimen yläkulman ruksista jutun kiinni, että en minäkään heitä tuntenut ennen arvostelujaksoa.

Tämä ei kuitenkaan estä nauttimasta dokumentaarisesta otteesta. Lyhyisiin kenttäsuorituksiin jaetut urakertaukset käyvät läpi tapahtumia niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin. Mukaan mahtuu huikeita saavutuksia sekä pelin ulkopuolisia hirveyksiä. Rasismi sekä rakkaus baseballia kohtaan kulkevat käsi kädessä. Toivottavasti EA sekä muut kumppanit ottaisivat San Diegon studiosta mallia. Pelit voivat valistaa muustakin kuin mikromaksuista sekä muista lieveilmiöistä.

Tehtävät ovat paitsi kiinnostavia mutta myös erinomainen tapa tutustua MBL The Show 23:n pelattavuuteen. Sisä- sekä ulkovuoroon jaettu systeemi taipuu konsolille erinomaisesti ja ennen kaikkea tasapainoisesti. Syöttövuorossa oleva voi tähdätä heittoaan sekä valita halutun kierretyypin. Vastaanottava osapuoli taasen pähkäilee päässään sitä, lyödäkö pallo maltillisesti vaiko koko rahan edestä. Voima tekee osumisesta vaikeampaa, mutta toisaalta näpäyttelijät eivät voi haaveilla kakkospesälle pääsemisestä saati kunnaria seuraavasta yleisön huudattamisesta.

Erityisesti kenttäpelaamisesta on tehty viihdyttävää. Kamera liikkuu sujuvasti pelaajasta toiseen, joten juoksijan polttaminen ensin kolmoselle ja heti perään ykköselle onnistuu näppärästi. Parasta kokonaisuudessa on kuitenkin monipuolisuus. Ainoat ärsytyksen hetket liittyivät pidempiin syöttövuoroihin, joissa keskittyminen oli tehtäväannon vuoksi yksinomaan heittämisessä. Tällöin vuoropari toisensa perään alkoi hieman jo syödä miestä.

Onneksi erilaista pelattavaa ja koettavaa on runsain mitoin. Jo mainittu The Negro Leagues on ykköstähti, mutta myös muut tilat ansaitsevat huomiota. Erityisesti koko kautta simuloiva March to October on tehty taiten. 162 ottelun sesonki olisi auttamatta liikaa, joten moodissa keskitytään onneksi vain ratkaisuhetkiin. Tämä tarkoittaa käytännössä noin 25 ottelun päätösvuoroja, joiden aikana pyritään kääntämään tilanne voitoksi tai vakuuttamaan seurajohto junnun lahjakkuudesta. Kauden pystyy pelaamaan läpi vajaassa viidessä tunnissa, mikä on erittäin miellyttävä yllätys. Simuloinnista ei edes anneta satikutia.

Diamond Dynasty jätti vielä viisi vuotta sitten kylmäksi, mutta nyt tilanne on kohentunut. Korttipohjainen tila tuntuu pelaajaystävälliseltä, sillä laatupelurit saa napattua ansaitsemalla, ei tosielämän palkkatuloilla. Vaikka rahalla saa oiottua mutkia, tätä ei tarvinnut edes pohtia vaihtoehdoksi. Lisäksi oman lukunsa muodostavat erilaiset kausisesongit. Esimerkiksi nyt meneillään olevan jakson tähtipalloilijat eivät enää kelpaa kesähelteiden jälkeen, joten ykkösrosteria ei saa lukittua avausviikoilla. Tämä pitänee tilan monille kiehtovana tavanomaista pidempään.

Tarjolla on myös nettipelejä, Road to the Show -urapolku, seuratila, retromoodi sekä runsaasti muita variaatioita. Valikoima on laaja, mutta samalla se on paremmin mietitty kuin esimerkiksi FIFA:n ja NHL:n kohdalla. Siinä missä EA Sportsin peleissä eri tilat tuntuvat samalta kauralta eri otsikolla, MLB The Show 23:ssa jokainen täyttää oman tarpeensa. Nettipeliareenat jäivät tosin itseltä nopeasti väliin, sillä ne ovat sunnuntaipallottelijalle täysin väärä tanner harjoitella lajin perussääntöjä.

Audiovisuaalinen toteutus on erinomaisella tasolla. Ottelukokemus tuntuu autenttiselta, grafiikat tekevät vaikutuksen ja musiikkiraita erottuu edukseen. Biisikattauksessa on kaikkea ääripäästä toiseen, jossa Metallicaa seuraa selvästi seesteisempi rallatus. Jopa selostuskopin metelöitsijät tuntuvat olevan tukevasti asian ytimessä.

MLB The Show 23 on malliesimerkki onnistuneesta virtuaaliurheilusta. Se tarjoaa kattavat työkalut säätää kokemus juuri mieluisaksi. Baseballin parissa viihtyy täten sekä Moneyball (2011) -elokuvasta innostunut keltanokka että kunnareita huvikseen läimivä voimakone. Laaja tilavalikoima, historiallisuutta kunnioittava ote sekä tasapainoiset mekaniikat tekevät kokonaisuudesta tyylipuhtaan läpilyönnin, jonka aikana täydet pesät tyhjentyvät ja pistesarake täydentyy.

Saatavilla: Nintendo Switch, PlayStation 4, PlayStation 4 Pro, PlayStation 5 (testattu), Xbox One, Xbox One X, Xbox Series X|S
Ikäraja: PEGI 3

YHTEENVETO:
***** / *****
MLB The Show 23 on tämän hetken onnistunein urheilupeli. Tasapainoinen kokonaisuus, kattavat pelitilat sekä mainiot uudistukset ovat näkökulmasta riippuen joko täydellinen ulkovuoro tai parkkipaikalle liitelevä kunnari. Sony San Diegon luomus tuo lajin värikkään historian nykypäivään tavalla, jota EA Sportsin soisi kopioivan härskisti.

”Puristin perseellä ja heti osuin!”