Autenttiselta tuntuvaa kaahailua alan ammattilaisille – arvostelussa Project CARS 2

Parin vuoden takainen Project CARS poimi aikanaan itselleen positiivista ja hieman myös negatiivista mainetta. Ajotuntumaa ja realismia ylistettiin, mutta pelin sisällön bugisuus sekä visuaaliset ongelmat käskettiin heti starttiviivalta varikolle. ”Projekti” on kuitenkin nyt edennyt ja valmiina olemaan uusi haastaja.

Autopelit ovat oma taiteenlajinsa, eivätkä ne ole yksinkertaisuudestaan huolimatta satavarmoja onnistujia. Nykypäivänä kruisailun ehdottomat kuninkaat ovat tukevasti Forza-, Gran Turismo- ja DiRT -talleissa. Haaste on kova, mutta Project CARS 2 pääsee helposti tavoittelemaan mestaruustitteliä, jos itse pelaaja on myös alan ammattilainen. Project CARS 2 ei nimittäin ole sieltä helpoimmasta päästä.

Vaikeutta ei varsinaisesti tuo itse peli, vaan ajamisen haaste lähtee enemmänkin pelaajasta. Project CARS 2:n armoton realismi pistää ainakin kaltaiseni kasuaalikaasuttelijan hermoromahduksen partaalle. Virtuaalirallittelun vaikeusastetta ja pelattavuutta pääsee toki muokkaamaan huikean laajasti, mutta se ei silti tee asioista varsinaisesti helppoa. Ajoneuvot tuntuvat massaltaan aidoilta ja moottoreiden tehot iskostuvat ohjaimen välityksellä pelaajan selkärankaan. Mutkiin on tultava rauhassa eikä kaasua sovi pitää pohjassa jatkuvasti – paitsi jos haluaa löytää itsensä seinästä.

Varsinaisen ajelun lisäksi Project CARS 2:seen on mallinnettu upeasti myös ajelua edeltävää managerointia. Ennen varsinaisia kilpailuja voi suorittaa ajoitettua harjoittelua tai vaihtoehtoisesti aika-ajoja, jotka oikeasti vaikuttavat varsinaiseen kilpailuun. Myös varikkotoiminta on luotu monipuolisesti. Autot säädetään mieleiseen kuosiin ennen ajelua aina jarrulevyistä renkaan ilmanpaineisiin. Virittelyn lisäksi luodaan myös kilpailun aikana suoritettava varikkosuunnitelma kierroksien väliin. Keskittyykö tallisi pikaiseen renkaanvaihtoon ja tankkaukseen heikommalla tuloksella, vai hoidetaanko hommat perinpohjaisesti? Ja kyllä, menopeli voi kokea niin rengasrikkoja kuin löpön loppumisenkin.

Ajoihin lisäulottuvuutta tuo myös vaihtelevat säätilat. Sää voi muuttua pitkän kisan aikana aurinkoisesta helteestä hyytävään rankkasateeseen tuosta vain. Radan- ja ilmankosteus vaikuttaa ajokkien käyttäytymiseen tiellä, joten säätilan muuttuessa voi vaatia pääsyä renkaiden vaihtoon. Vesisateen mallinnuksesta lisäpisteitä saa myös radalle muodostavat lätäköt, joiden ansiosta voi joutua vesiliirtoon ilman ennakkovaroitusta.

”Vaikeudestaan” huolimatta Project CARS 2 on omalla tavallaan ainutlaatuisen mukava ajosimulaattori. Kaikki sisältö on käynnistyshetkellä avoinna aina autoista ratoihin, joten kaikkea pääsee kokeilemaan alusta asti. Aloittelevalle Tommi Mäkiselle suositellaan kuitenkin tarttumista uramoodiin – etenkin jos ensimmäisestä ”projektista” ei ole minkään sortin kokemusta.

Uramoodi tarjotaan pelaajalle muun sisällön tavoin hyvin vapain puittein. Alkutaipaleensa voi aloittaa useammasta eri ajoluokasta, joissa kohotaan menestyksen myötä aina haastavampiin luokkiin. Muista ajelusimulaattoreista poiketen Project CARS 2 antaa myös mahdollisuuden aloittaa uransa ihan perinteisillä mikroautoilla. Kartingia ei tosin voi suositella liian pitkäksi aikaa, koska nämä pikkukaarat käyttäytyvät ”oikeisiin” autoihin verrattuna tiellä turhan kevyesti.

Pelaamisen pääpaino on ehdottomasti realistisessa ja autenttisessa ajokokemuksessa, joka on jok’ikisen kehun arvoinen. Vähemmälle huomiolle on jäänyt graafinen ulkoasu, mutta se ei menoa juuri haittaa. Vauhdin hurmassa ratojen ympäristöt puuroutuvat paikoin, mutta sulava ruudunpäivitys pitää keskittymisen itse ajamisessa. Puuroutumisen lisäksi tarkkasilmäinen huomaa myös muutamia rosoisia pintoja. Autojen korit on mallinettu esikuviaan edustaviksi ulkoa hyvin. Sisätilat ovat sen sijaan jääneet hieman heikommiksi.

Project CARS 2:n pääanti on nimenomaan varsinaisessa ajokokemuksessa. Kulkupelejä on hillitty määrä, eivätkä autojen luokat poikkea toisistaan järisyttävästi. Muun muassa jenkkiraudat ja modernit superautot loistavat poissaolollaan, joiden vuoksi pelin kohdeyleisö rajoittuu.

Project CARS 2 on tarkoitettu nimenomaan virtuaalirallittelun ammattilaisille. Allekirjoittanut suosii enimmäkseen Forza Horizon -pelisarjan kaltaista hieman arcademaisempaa ajomekaniikkaa. Hieman ristiriitaiset tunteet eivät tarkoita etteikö Project CARS 2 olisi loistava tuotos, vaan sitä, että teosta ei ole tarkoitettu ihan jokaiselle sunnuntaikuskille. Toki tavallisesta kasuaalikaaharista voi saada ammattilaisvirtuaalikuskin, mutta oppimistie Project CARS 2:sen hallitsemiseen voi olla turhauttavan pitkä.

Saatavilla: PC, PlayStation 4, Xbox One (testattu)
Ikäraja: 3 (PEGI)