Ei, ennen pelit eivät olleet parempia kuin nykyään – päinvastoin, valtaosa legendaarisista peleistä on silkkaa sontaa

Pelit olivat ennen paljon huonompia kun nykyään.

Videopelikulttuuria on ollut noin neljänkymmenen vuoden ajan.

Meillä kaikilla on omat suosikkimme. Joillekin se on se alkuperäinen Mario, joillekin Zeldan Windwaker-seikkailu on se kaikkien aikojen paras peli. Jotkut vannovat vähemmän tunnettujen pelien perään. C64-kaseteilta löytyy monen kaikkien aikojen suosikkipeli.

Sanotaanpa kuitenkin suoraan: ennen pelit ovat aivan helvetisti huonompia kuin nykyään. Latasin muutama vuosi sitten Ape Escape 2 -pelin uusioversion. Jaksoin sen parissa muutaman tunnin. Sen ohjaustuntuma on hirvittävä, grafiikka pökkelömäistä ja apinat lähinnä ärsyttivät.

En ole edes kokeillut peliä tuon jälkeen.

Käsi sydämelle: kuinka moni teistä on kokeillut joko entisen suosikkipelinsä remasteroitua versiota tai jotain vanhaa suosikkiaan vaikkapa emulaattorin avulla ja ihan aidosti ollut sitä mieltä, että peli on yhä yhtä hyvä kuin silloin 25 vuotta sitten?

Pelit ovat tänä päivänä täysin eri luokkaa kuin ennen. Nostalgia on kaunis asia, mutta sinne ne omat vanhat suosikit kuuluisi jättää: muistojen bulevardille, missä keltainen pallero saa jahdata haamuja aina uudelleen ja uudelleen.