Tämä humma ei juokse menestykseen – arvostelussa The Unicorn Princess

Yksisarvinen kaipaa prinsessaansa. Kannattaako tämän jaloverisen ratsun satulaan hypätä, vai paljastuuko menopeli sittenkin vaatimattomaksi hummaksi ilman raveissa pärjänneitä esi-isiä?

13.01.2020

Kun arvostelupelejä virtaa tarjolle erityisesti joulumarkkinoiden lähestyessä Tammerkosken painettakin runsaammin, jämähtää rajoitetun vapaa-ajan kynsissä kärvistelevä arvostelijaparka herkästi turvallisiin genrevalintoihin. Toisinaan kannattaa kuitenkin kurkistaa myös aidan toiselle puolelle. Ruoho ei välttämättä ole siellä vihreämpää, mutta genrehyppäys saattaa joka tapauksessa tuoda jälleen uutta perspektiiviä. Näillä itsepetoksellisilla argumenteilla hyppäsin jälleen satulaan, kun tarjolle tuupattiin The Unicorn Princess. Eihän tuota voinut tietää vaikka sisältäni identifioituisi pieni prinsessa.

Ensinnäkin on syytä todeta, että The Unicorn Princess lienee tarkoitettu noin kymmenvuotiaille pikkutytöille. Iän puolesta kävisin kolmesta, mutta harmillisesti innostus ei kertaudu samalla kaavalla. Kohdeyleisö on joka tapauksessa syytä huomioida pelin ansioita ja puutteita pohtiessa. Jostain syystä teosta ei ole lokalisoitu suomeksi, joten vähintään orastava englanninkielen taito on tarpeen. Kielivalinnan puute on melkoinen miinus paketille, joka on tarkoitettu perheen pienimmille.

Teos kertoo nimessään kaiken oleellisen. Pelaaja hyppää nuoren heppatytön ratsastussaappaisiin prinsessoimaan. 15 tehtävän mittainen kampanja jakautuu puoliksi arkisten murheiden ratkomiseen sekä yksisarvisten universumin pelastamiseen. Lyhyissä ja yksinkertaisissa tehtävissä etsitään sokkona unimaailman vartijan miekkaa, poimitaan turistien heittelemiä roskia sekä kuskataan juomia kaupungista rantanähtävyyteen. Mitään sen isompaa tai järkevää tarinaa tehtäville ei anneta. Sen verran sentään annetaan askelmerkkejä eteenpäin, että yksisarvinen vaatii tavisten auttamista ennen kuin hänen murheitaan saa seuraavan kerran auttaa. Kun yksisarvistehtävälle viimein ratsastaa, myyttinen otus hoilaa noin viiden sekunnin välein pelaajan nimeä. Vierestä seuranneet pitivät asiaa sekä äänenpainoa melkoisen karmivana.

The Unicorn Princess on sisimmässään kevyt ratsastuspeli, joka vetoaa erityisesti hevoskuumetta potevien heppatyttöjen toiveisiin. Avoimessa maailmassa taivalletaan konin ratsuilla. Valitettavasti menossa ei ole vauhdin tai minkään muun tunnetta alkuunkaan, sillä hevosvoimat eivät näy missään. Liipaisimilla piiskattava lisänopeus pitää tahdin vauhdikkaimmillaankin yhä kovin maltillisena. Kun ponin animointikin on sanalla sanoen vaatimatonta, ei fiilis tartu ihan Red Dead Redemption -kaksikon tavoin. Syystä tai toisesta kamerakin on lukittu ratsastaessa pelaajan taakse, joten edes sivukuvien ja muiden taidenäkökulmien vilkuilu ei onnistu. Jostain syystä ruudun valtaava hevosen ahteri ei oikein säväyttänyt.

Avoimessa maailmassa ei ole juurikaan tehtävää, mutta eivät heppafanit täysin toimettomiksi jää. Kylän asukkailta voi ostaa lisää hevosia sekä erilaisia kustomointiesineitä, joiden avulla niin sankaria kuin menopeliäkin voi muokata. Lisäksi heppaa täytyy toki välillä hoitaakin. Nelijalkaista toveria pestään, silitellään sekä siistitään perhetallilla. Switchillä hoivahetki taittuu näppärästi ruutua hinkaten, muilla alustoilla elämä lienee haastavampaa. Kavioiden sekä otuksen putsaus on varsin tärkeää, sillä sotkuinen poni ei suostu enää hyppimään eikä juoksemaan. Onneksi kolmisen tuntia kestävän tarinan aikana joutuu siistimishommiin pakotetusti vain pariin otteeseen – ja tuolloinkin enintään minuutin ajaksi.

Teos tuntuu ja näyttää lähinnä tekijätiimin avoimen maailman testialueelta. Äärimmäisen yksinkertainen ja alkukantainen grafiikka ilman minkäänlaisia ylimääräisiä tilpehöörejä muistuttaa parhaimmillaan edellisen sukupolven peliltä, yleensä hitusen heikommalta. Toki pikselimäärä ei ole heppastellessa tärkeintä, mutta eihän siitä mihinkään pääse, että audiovisuaalisesti tekijät ovat ryömineet esteradan matalimman riman alapuolelta. Pitkät lataustauot ja onneton piirtoetäisyys saavat vaikeroimaan niin telakassa kuin kannossakin olevalla Switchillä pelatessa. Tämän lisäksi erityisesti tehtäväkohdat toimivat vähän sinne päin. Kuvaavaa onkin, että ennen viimeistä tehtävää tapahtuneen pikasiirtymän kohdalla hevonen jäi maailman toiselle puolelle. Meni kävelyhommiksi.

The Unicorn Princess on yksinkertainen teos, joka tarjonnee jonkinlaista viihdettä perheen pienimmille hepanhoitajille. Pelin tekninen vajavaisuus, graafinen vaatimattomuus sekä sisällöllinen tyhjyys tekevät kuitenkin hintalapusta kohtuuttoman. Kolmesta viiteen tuntia aivotonta tekemistä vaatimattomissa maisemissa ei jätä erityisen hilpeitä tuntemuksia aikuiselle pelaajalle. Mikäli Hevoshullu tai muu alan lehti kolahtaa vielä postiluukusta, voi hankintaa harkita. Muille kyseessä on häviävä humma.

Saatavilla: PC, PlayStation 4, PlayStation 4 Pro, Switch (testattu), Xbox One, Xbox One X
Ikäraja: PEGI 3

”Juokse sinä humm… yksisarvinen kun tuo taivas on niin… poutainen.”

Lisää luettavaa