Neljäs kerta toden sanoo – arvostelussa Resident Evil 4 Remake

Capcomin kunnianhimoinen uusioversioprojekti on edennyt Resident Evil -sarjan neljänteen osaan. Vaikka zombiet on jätetty taakse, on neljäskin peli edelleen todellinen täysosuma.

17.03.2023

Capcom onnistui vuonna 2019 lähes mahdottomassa tehtävässä ja julkaisi uusioversion ikiklassikon leimaa kantavasta Resident Evil 2:sta. Se osoittautui monilta osin jopa alkuteosta paremmaksi. Sitä seurannut sarjan kolmannen numeroidun osan nykypäivään päivitetty versio ei ollut aivan yhtä onnistunut, mutta kauas täysosumasta ei senkään kohdalla jääty. Sarjan neljättä uusiopaketointia on odotettu hieman pelonsekaisin tuntein. Fanien suursuosikki ja usein jopa kaikkien aikojen parhaaksi toimintapaketiksi tituleerattu alkuperäisjulkaisu on monesti mielletty jopa lähes täydelliseksi peliksi.

Kakkososasta tuttu Leon S. Kennedy lähetetään syrjäiseen espanjalaiseen kylään pelastamaan kidnapatuksi joutunutta Yhdysvaltain presidentin tytär Ashley Grahamia. Keltanokasta kytästä lähes Chris Redfieldin kaltaiseksi alfaurokseksi kasvanut kiiltokuvapoika joutuu heti paikan päälle saapuessaan taistelemaan hengestään. Pian onkin selvää, ettei mikään ole sitä miltä päällepäin näyttää. Vaikkei Raccoon cityn katuja koristaneita zombeja näykään mailla halmeilla, on kylän asukkien ulkomuodossa ja käytöksessä jotain kertakaikkisen kauhistuttavaa. Pian ollaankin keskellä soppaa, jonka ainekset koostuvat kulttilahkoista, hirviöistä ja tietysti sarjalle ominaisista salaliitoista.

Ilmestyessään alkuperäisteos oli melkoinen edelläkävijä. Hahmon selän takana sulavasti kulkeva kamera, huomattavasti edeltäjiään runsaampi kykyvalikoima ja täysin uusitut asemekaniikat ikonisine lasertähtäimineen saivat kokonaisuuden tuntumaan huomattavan modernilta. Sittemmin lukuisille eri alustoille uudestaan julkaistu paketti ei ole kuitenkaan ikääntynyt aivan niin kauniisti kuin voisi toivoa.

Erittäin näyttävälle ja hyvin skaalautuvalle RE:Enginelle käännetty uusioversio korjaa heti kättelyssä alkuteoksen isoimmat ongelmat. Aikanaan moderni mutta sittemmin ajasta jälkeen jäänyt ohjausjärjestelmä on laitettu kokonaan uusiksi. Vielä alkuperäisen julkaisun aikaan tuoreilta tuntuneet pikaisiin painalluksiin perustuvat QTE-kohtaukset ovat saaneet pitkälti jäädä historiaan. Grafiikka ja äänet on työstetty alusta saakka uusiksi, tapahtumia on järjestelty hieman eri tavoin ja onpa matkan varrelle lisätty mukavat määrät ihan täysin uusiakin yllätyksiä. Pääpiirteiltään juoni noudattelee alkuperäisen asettamaa muottia, mutta pikkuyksityiskohtia on viilattu isolla kädellä ja muutamia osioita on myös laajennettu tuntuvasti.

Neljäs Resident Evil oli saagan ensimmäinen huomattavasti enemmän toimintaan nojaava osa. Sarjan meininki lähti pahasti sivuraiteille sitä seuranneiden viidennen ja kuudennen osan kohdalla vain palatakseen alkupään kauhupanoitteisempaan meininkiin seitsemännessä pääsarjan teoksessa. Uusioversion myötä Leonin epsanjan lomareissun toimintapainotteisuutta on selvästi arvioitu uudelleen ja kierroslukemia on selvästi laskettu hieman alemmille tasoille. Touhu on edelleen selvästi edellisosia räjähtävämpää, mutta aivan alkuperäisen kaltaisiin ylilyönteihin ei sorruta. Vaikka kieli ei olekaan enää yhtä reippaasti poskella, on meno säilyttänyt kauniisti pilkkeen silmäkulmassaan ja esimerkiksi asekauppiaana häärivä muukalainen on edelleen juuri niin tökerö kuin olla pitääkin.

Myös uusittu versio on suunniteltu, tasapainotettu ja jaksotettu mestarillisesti. Tylsiä suvantovaiheita ei juurikaan ole. Vaikeustaso pysyy pelaajan toimiin mukautuvana ja aina juuri tarpeeksi haastavana, mutta ei koskaan epäreilun vaikeana. Kuolemia kertyy matkan varrelle useita, mutta nämä aiheutuvat lähes aina ohjainta kädessään pitävän sähläilystä tai virhearvioinneista. Takapakkia ei lukuisten tallennuspisteiden ja välietappien ansiosta tule kovinkaan paljoa. Laaja aseiden, hirviöiden ja liikkeiden katalogi pitää myös huolen siitä, etteivät taistelut ikinä käy tylsiksi. Juuri kun luulee nähneensä kaiken, ryömii kulman takaa esiin uusi visvainen mörkö.

Konsolijulkaisuksi tarjolla on poikkeuksellisen laajat mahdollisuudet vaikuttaa teoksen suorituskykyyn ja graafiseen antiin. Valittavissa on joko resoluutiota tai suorituskykyä suosivat grafiikkatilat. Resoluutiota preferoidessa kuva piirtyy 4K-tarkkuudella tai hieman sen alapuolella. Suorituskykymoodissa tähtäimessä on ilmeisesti 1080p-tarkkuus ja lukittu 60 kuvan ruudunpäivitysnopeus. Eri grafiikkamoodien lisäksi myös säteenseurantaominaisuudet voi halutessaan joko kytkeä pois tai päälle. Tarkemmalla kuvalla pelatessa säteenseurannan päälle kytkeminen tiputtaa ruudunpäivitysnopeutta merkittävästi alemmas. Paranneltu valaistus ja heijastukset päivitysnopeuden tai tarkkuuden kustannuksella eivät kuitenkaan omasta mielestäni ole uhrauksen arvoisia. Edellä mainittujen säätömahdollisuuksien lisäksi tarjolla on vielä ominaisuus, joka parantaa hahmojen ja hirviöiden hiusten sekä turkisten mallinnuksen laatua.

Kaikki herkut päälle kytkettynä touhu pyörii varsin ankeasti ja esimerkiksi sadesäällä ruudunpäivitysnopeus saattaa pudota ajoittain todella alas. Suosittelenkin valitsemaan tarkkaan juuri sellaisen kombinaation, jonka ulkomuoto ja tuntuma osuu omalle mukavuusalueelle. Mainittakoon vielä, että arvostelukoodi annettiin tarjolle poikkeuksellisen aikaisin, joten julkaisun aikoihin linjoille pärähtävä korjauspaketti saattaa parantaa suorituskykyä merkittävästi.

Pelattavaa piisaa reippaasti ja kampanjan lopputekstien pärähtäessä ruutuun, oli pelikelloon karttunut yhteensä 18 työtuntia. Ensimmäinen läpäisykerta on totuttuun tapaan vasta alkua, sillä tarinan läpäisyn jälkeen tarjolle avautuu nippu uusia pelitiloja. Kaikkien varrelle sijoitettujen sivuhaasteiden onnistunut suorittaminen ensimmäisellä läpijuoksulla ei ole kovinkaan todennäköistä, joten jatkokierrokset tarjoavat tähänkin erinomaisen mahdollisuuden. Erilaisia haastetehtäviä suorittamalla voi myös ansaita pisteitä, joilla pystyy availemaan kaikenlaista bonuskilkettä. Kaiken kaikkiaan kyseessä on erittäin paljon hinnalleen vastinetta tarjoava kokonaisuus.

Capcomin työtä Resident Evil -sarjan uusioversioiden parissa on ollut ilo seurata ja Resident Evil 4 on koko projektin ehdoton kulminaatiopiste. Koko genrensä kiistattoman kärkinimen modernisointi on tehty tahdikkaasti ja ennen kaikkea taidokkaasti. Uskomattoman vetävä kauhutoimintapeli tarjoilee mestarillisen hyvin tasapainotetun ja jaksotetun vuoristorata-ajelun. Toivoa sopii, että myös viides ja kuudes osa saavat ansaitsemansa uusintakäsittelyn. Ehkä jonain päivänä myös Samun kaipailema Dino Crisis Remake näkee päivänvalon.

PC-version arvostelun pääset lukemaan tästä.

Saatavilla: PC, PlayStation 4, PlayStation 4 Pro, PlayStation 5 (testattu), Xbox Series X|S
Ikäraja: PEGI 18 (väkivalta, kielenkäyttö, pelinsisäiset ostot)

YHTEENVETO:
***** / *****
Käsittämättömän upeasti alusta pitäen uusiksi rakennettu versio yhdestä kaikkien aikojen pidetyimmästä pelistä. Ei jätä kylmäksi alkuteoksen faneja kuin uusia seikkailijoitakaan.

Ystävälliset kyläläiset lainaavat mielellään puutarhatyökaluja, mikäli omat eivät sattuneet matkaan.

Lisää luettavaa