Huomio! Nyt on luvassa aikamoinen nostalgiatrippi ja katsaus pelimarkkinoihin C64:llä aloittaneelta pelaajalta!

––

Kuten on hyvin tiedossa, Playstation 4 hallitsee konsolimarkkinoita suvereenisti. Xbox Onen nokkamies Phil Spencer hehkutti E3-messuilla parasta Xbox One -kattausta koskaan, mutta usealle pelaajalle jäi tiedotustilaisuudesta ristiriitaiset fiilikset. Myös minulle.

Lapsuudessani olin Sega-pelaaja henkeen ja vereen. Minulta löytyy edelleen Sega Megadrive, Sega Saturn, Gamegear, Dreamcast sekä jopa kohtuullisen harvinainen Sega-tietokone. Laitteiden lisäksi omistan kasapäin pelejä, ohjaimia ja muuta tilpehööriä. Lapsuudenkodissani seinääni koristi suuri Sonic-juliste, ja löysipä tiensä kotiini kirpparilta myös Sonic-pehmolelu. Elämä oli yhtä Segaa ja lapsuus yhtä Sonicia.

Juuri 20 vuotta täyttänyt Sonyn Playstation tuli pelimarkkinoille alun perin kuin kuokkimaan. Konsolisota oli ollut Segan ja Nintendon välillä, mutta nyt vastaan asettui uusi megakorporaatio. Siinä missä sini- ja punabrändi elivät peleistä ja pelimyynnistä, Sonylla oli kasettinauhureita, levysoittimia, paristoja, leffoja ja musiikkia – oikeastaan aika lailla kaikkea, mitä termi ”viihde-elektroniikka” pitää sisällään. Sony oli sikarikas musta pilvi, joka sai sekä Segan että Nintendon omilla tavoillaan vetäytymään massamarkkinoilta. Segalle tämä merkitsi, että konsolien tekeminen lakkautettiin kokonaan.

Xbox tuli haastamaan Playstationin herruutta hieman puskista. Nyt vastakkain olikin kaksi megakorporaatiota, Microsoft ja Sony. Tällä kertaa taisteltiin kovalla kovaa vastaan, sillä kumpikaan ei sinänsä firmana ollut mikään sympaattinen pieni altavastaaja, vaan molemmat haisivat rahalta yhtä lailla. Playstationin valtti oli tietystikin valmiiksi vahva brändi, kun taas Microsoft oletettavasti sai kelkkaansa paljon Segan ja Nintendon entisiä faneja – olihan Sony kuitenkin meille osoittautunut eräänlaiseksi kuoleman enkeliksi.

Vuonna 2015 asetelma on taasen hieman muuttunut. Segan ja Nintendon fanien viha ja katkeruus Sonya kohtaan on laantunut. Vuosituhannen lopun sotamuistot ovat jääneet unholaan ja paljon on annettu anteeksi. Segakin julkaisee nykyään pelejä yhtä lailla sekä Xboxille että Segan muroihin aikanaan virtsanneelle Playstationille.

Tällä hetkellä Playstationin suurimpia valtteja tuntuu olevan sen japanilaisuus. Pohjoisamerikkalainen Xbox tuntuu brändinä todella länsimaiselta, kun taas japanilaisessa Pleikkarissa on edelleen jäljellä sitä mystiikkaa, josta myös Nintendo ja Sega tulivat tunnetuksi.

Uskon, että Xbox menee eniten metsään siinä, että se on hankkinut liian heikosti tukea Japanista, joka on kodittomien Sega- ja Nintendo-fanien mieluisinta ja tutuinta maaperää. Minulle Xbox One -omistajana yksi suurimpia iskuja oli tieto siitä, että Segan Shenmue 3 oli kaapattu Playstationin talliin. Microsoft tuntuu aliarvioivan japanilaisten pelien voimaa, vaikka yhtä lailla niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin asustaa paljon pelaajia, jotka aloittivat taipaleensa nimenomaan nousevan auringon maan peleillä. Nämä pelaajat kaipaavat outoja japanilaisia hullutuksia ja Star Oceanin kaltaisia eeppisiä roolipelejä, eivät niinkään Gears of Warin tyylisiä sota- ja räiskintäpelejä!

Niin, ja alla vielä video tuosta äsken mainitusta tuoreesta Star Oceanista, joka julkaistaan jälleen kerran vain Playstation 4:lle… Video saanee monet Segalla ja Nintendolla aloittaneet retropelaajat kuolaamaan.

Onneksi Playstation ei ole enää se vastustaja, joka se joskus oli, sillä viimeistään Shenmue 3:n ilmestyessä ilmestyy televisioni alle myös PS4!