Vietä rauhassa eläkepäiviäsi, Nathan Drake – arvostelussa Uncharted: The Lost Legacy

Naughty Dogin Uncharted-sarjan protagonisti Nathan Drake saateltiin tyylillä eläkkeelle reilun vuoden takaisessa A Thief’s End -seikkailussa. Kehittäjät eivät malttaneet kuitenkaan aivan vielä hylätä luomaansa universumia. Uuden sankariduon tähdittämä The Lost Legacy on joka suhteessa sitä ehtaa Unchartedia.

21.09.2017

Uncharted: The Lost Legacyn työstäminen käynnistyi suitsutusta haalineen nelososan laajennuksena paisuen kuitenkin loppupeleissä omaksi itsenäiseksi kokonaisuudekseen. Ratkaisu on mainio, sillä peli todistaa heittämällä, että kehittäjillä on edelleen rahkeita täysveriselle Uncharted-rymistelylle.

One-linereita liukuhihnalta heittelevä Nathan Drake velipoikineen on tällä kertaa sysätty syrjään tarinan pääroolista. Protagonistin viitta on sen sijaan asetettu sarjan aiemmista peleistä tutuksi tulleelle Chloe Frazerille. Naisenergiaa puhkuva Frazer saa pakolliseksi apurikseen A Thief’s Endistä tutun Nadine Rossin. Legendaarista Ganeshin syöksyhammasta etsiskelevän kaksikon synergiat eivät meinaa aluksi kohdata sitten millään. Alkupuolen samoilutuokiot soljuvat lähinnä kumppanille naljaillen, joskin hyvin kirjoitettu dialogi ja ykkösluokan ääninäyttely saavat kumpaiseenkin hahmoon kiitettävästi eloa tarinan edetessä. Erityisesti Frazeria tulkitseva Claudia Black hoitaa roolinsa jopa Nolan Northin varjoonsa jättävällä pieteetillä. Nadine taas ei tunnu turhalta sivuhahmolta, sillä tämä on alusta saakka mukana kuvioissa aktiivisena toimijana. Ajoittain tehokaksikko tuntuu suorastaan ylivoimaiselta loputtomalta tuntuvaa vihollisarmeijaa vastaan. Harmittavan geneerisen pääpahiksen rooli sen sijaan on langennut Asav-nimiselle kapinalliselle, joka ei oikein onnistu herättämään fiiliksiä suuntaan tai toiseenkaan. Ei sillä, että kliseiseen örrimörriin olisi ehtinyt tutustuakaan muutaman minuutin ruutuajan lomassa.

Intian kuumankostea viidakkomiljöö sopii Uncharted-seikkailulle kuin rynkky Frazerin käteen. Osa ajasta sompaillaan hieman totuttua avoimemmalla kartalla, jolloin kohteisiin porhalletaan jeepillä vapaassa järjestyksessä. Hieman aiempia pelejä avoimempi lähestymistapa toimii mukavasti ja kartta on kyllin laaja vajaan kymmenen tunnin rymistelyä ajatellen. Vastaan tulevat pienimuotoiset pulmat noudattelevat tuttua kaavaa, eikä simppeleiden aivopähkinöiden selvittäminen vie muutamaa minuuttia pidempään.

Arvoitukset on sysätty suosiolla taka-alalle, sillä valtaosa seikkailusta edetään niin sanotusti talla pohjassa. Frazer on oppinut kaikki temppunsa suoraan Drakelta, eikä uusia pelimekaanisia kikkoja esitellä matkan varrella. Uuttera nainen rimpuilee naurettavan näteissä maisemissa, räiskii satapäin kapinallisia ja hyppii suvereenisti liikkuvasta menopelistä toiseen. Ei siis mitään järin uutta auringon alla, mutta kokonaisuus on tästä huolimatta edelleen niin julmetun toimivaa. Kehittäjät eivät kuitenkaan onnistu naamioimaan kaikkea täysin uusiin vaatteisiin, sillä kokonaisuudesta paistaa ajoittain aivan pienoinen kierrätyksen maku – ei onneksi häiritsevissä määrin.

Uncharted-pelit ovat aina rehvastelleet ansaitusti audiovisuaalisella tykityksellä, eikä The Lost Legacy tee poikkeusta kaavaan. Häkellyttävän kauniit maisemat jatkuvat silmänkantamattomiin ruudunpäivityksen pysyessä suurempienkin rymistelyjen aikana ihailtavasti kyydissä mukana. Lisäksi Frazerin ja Rossin ilmeikkyys sekä pienet mutta merkitsevät eleet kertovat erityisesti välivideoiden aikana enemmän kuin ne kuuluisat tuhat sanaa. Teos näyttää kuuleman mukaan PS4 Pro -masiinalla vielä aavistuksen nätimmältä, mutta eipä seikkailu jätä peruskonsolinkaan omistajia kylmäksi. Toinen toistaan näyttävämpiä tilanteita tulee vastaan jopa niinkin liukuhihnalta, että valokuvausmoodille on kerrankin oikeaa käyttöä. Naughty Dogin velhot ovat luoneet yhden PlayStation 4:n näyttävimmistä peleistä, eikä suoritusta taatusti tulla ylittämään kovin monen pelitalon toimesta.

The Lost Legacyä ei ole suinkaan taputeltu tarinan saadessa oman palkitsevan lopetuksensa. Keräiltävää sälää on hurjat määrät ja voipa koko seikkailun tahkota uusiksi vaikkapa erilaisille kuvafilttereille hekotellen. Kunhan kampanja ja kaikki hassunhauskat lisäominaisuudet on läpikotaisin koluttu, voi viimeistään loikata verkkokahinoiden puolelle. Moninipeli ei ole päälle liimattu pakollinen lisä, sillä A Thief’s Endistä tutuksi tulleista karkeloista on riemua ainakin muutaman illan puhteiksi. Aktiivista pelaajakuntaa tuntuisi olevan linjoilla sukkelan seuranhaun perusteella kiitettävästi.

Uncharted: The Lost Legacy on joka suhteessa positiivinen yllätys. Kokonaisuus toimii hämmentävän hyvin siitäkin huolimatta, että sankarikaksikko kulkee hyvin pitkälti Nathan Draken tallaamia polkuja pitkin. Uusin julkaisu ei jää millään osa-alueella emopelien jalkoihin – pikemmin päinvastoin. Eeppisen loppukliimaksin jälkeen mielessä on vain yksi kysymys: milloin saamme lisää Unchartedia?

Saatavilla: PlayStation 4 (PS4 Pro: natiiviresoluutio 2560×1440 / HDR)
Ikäraja: 16 (PEGI)

Lisää luettavaa