Vice Cityn ilmestyttyä Sonyn kunnianhimoisen the Getawayn kaltaiselle pelille on nyt ennennäkemätön kysyntä ja sitäkin kovemmat laatuvaatimukset. Uutta GTA:ta odottaville peli saattaa olla pettymys, mutta tyylikästä gangsteritoimintaa Sonyn megatuotannosta ei puutu. Siinä missä pastellisävyinen Vice City ei ota edes itseään vakavasti, Getaway suhtautuu aihepiiriinsä naama näkkärillä. Väkivalta on rankkaa, huumori pikimustaa ja katuslangi saa moraalinvartijat kalpeaksi.
Getaway on PC:n ylistetyn Mafian sukulaissielu, joka myös kertoo upeasti kirjoitetun ja toteutetun gangsteritarinan varttuneempaan makuun. Valtion täyshoidossa vuosia virunut Mark Hammond on oppinut läksynsä ja siirtynyt kaidalle tielle. Rehellisen miehen elämä ei pitkään kestä, kun lapsi kaapataan ja vaimo vuotaa kuiviin kadulla. Jos Mark ei suostu paikallisen mafiapomon juoksupojaksi, Alex-poika pääsee iltauutisten otsikoihin. Pelin toisella puoliskolla saman päivän tapahtumat käydään läpi toisesta näkökulmasta. Hyllytetty kyttä Frank Carter ottaa oikeuden omiin käsiinsä ja päättää pysäyttää ruumisvanan edellä kulkevan Hammondin, joka on myös ykkösepäilty vaimonsa murhassa.
Tehtäviä on tusinan verran per mies ja pelattavaa yhteensä parikymmentä tuntia. Ennen kuin pääsee pelaamaan poliisina, pitää selvittää rosvon osuus. Episodit on pidetty kiitettävän monipuolisina, mutta perusrakenne ei muutu: ensin ajetaan poliisit perässä paikasta toiseen, ammutaan viholliset ja jatketaan seuraavaan etappiin välinäytöksen kautta. Keikat ovat suoraviivaisia verilöylyjä, eikä ongelmien ratkaisussa ole GTA:sta tuttua valinnan vapautta. Poliisiaseman rynnäkön kaltaiset upeat osiot piristävät muuten niin yllätyksetöntä kokonaisuutta.
Getawayn kartaton autoilu kuulosti jo ennakkoon arveluttavalta. Lontoossa liikutaan opasteena vain oikeaan suuntaan räpsyvä takavilkku. Kadut ja maamerkit tulevat kyllä tutuiksi, mutta missään vaiheessa kaupungista ei saa hahmotettua selkeää kokonaiskuvaa. Myyntiversiossa pelin mukana onneksi toimitetaan paperikartta. Toinen möhläys on takaa-ajopelin elinehtoihin kuuluvan taka- ja sivukameran poistaminen. Kun ainoa aistihavainto takaa-ajajista on ulvova poliisipilli, takaa-ajoista tulee helposti avutonta sähellystä. Muuten autoilu on samaa tasoa kuin Driverissa tai GTA:ssa, vaivatonta ja elokuvamaisen näyttävää.
Lontoon kaupunkikuva vilisee suoraan valmistajilta lisensoituja kotteroita taksista rekkaan, perheautoista sporttisiin muskelipetoihin. Ruuhkasumpuissa täsmällistä ohjattavuutta todella arvostaa. Autojen vauriomallinnus on sukulaispelejä realistisempaa. Nokkakolarista seuraa usein moottoririkko, eikä piikkimaton puhkomilla renkailla luistella pitkään. Ovet repsottavat, pelti rypistyy ja ikkunat hajoavat säpäleiksi, mutta katolleen autoja ei saa edes yrittämällä. Virkavalta ei heti murskaa ylinopeuskuskia itsetuhoisella romurallilla, vaan pyrkii kiilaamaan kaaharin tienposkeen. Koppalakit eivät myöskään tunnista telepaattisesti Thamesin toisella puolella iskenyttä massamurhaajaa. Jos kukaan ei huomaa, rikospaikalta voi paeta kaikessa rauhassa.
Räiskintäkontrollieissa Getaway on epäonnistua kokonaan. Kamera huitelee omilla teillään, sen mukana myös kankeasti törmäilevä sankari. Metal Gearin tyyliin halaillaan sieniä, vaikkei systeemi toimi yhtä kitkatta. Sankari voi ponnahtaa nurkan takaa, ampua kulman taakse sokkona ja heilahtaa oviaukon puolelta toiselle. Automaattitähtäys toimii loistavasti tulitaisteluissa, manuaalisesti sihtaamalla räjäytetään öljytynnyrit. Pelattavuuden omaksuu lopulta, mutta senkään jälkeen kuolemat eivät aina mene omien virheiden piikkiin. Kuristusotteella voi kaapata itselleen panttivangin, joka pudottaa ampumahaluja.
Realismin tavoittelu jatkuu räiskinnässä, sillä mukanaan voi kantaa vain kahta asetta. Käsiaseet sujahtavat takin kupeeseen kun käteen sattuu jämerämpi tykki. Haulikon lisäksi valittavissa on liuta konetuliaseita. Lähitaistelussa konnat voi kolkata pyssynperällä tai poliisin pampulla. Raatojen aseet sankari poimii aina talteen, vaikka pelaaja ei sitä haluaisi. Tulitaistelussa gansterit ja sankarit ovat samoilla kalkkiviivoilla. Vastustajat kellahtavat parista osumasta, eikä pelaajankaan terveys miesylivoiman edessä pitkään kestä.
Jo muutamasta osumasta mies raahaa jalkaansa ja manaa puuskuttaen 'f*ck, I'm not going to make this'. Haavoittuminen näkyy suoraan liikkumisessa ja osumatarkkuudessa. Myös elinvoimamittari on joutunut poistojen kohteeksi ja puvuntakkiin leviävät tummat laikut ja tuskalliselta näyttävä laahustus paljastavat missä kunnossa hahmo on. Jos tilanne sen sallii, ampumahaavat parantuvat nojailemalla hetken seinään.
Getawayn Lontoo on harmaa ja yksitoikkoinen. Tapahtumat kattavat yhden päivän, joten valaistus tai sää eivät muutu. Gangsterien hiekkalaatikkoa on mallinnettu 50 neliökilometrin alalta, mitä varten Studio Soho on dokumentoinut kotikaupunkinsa katuja 50,000 valokuvalla. Mallinnustyön mittakaava ja tarkkuus häikäisee etenkin sisätiloissa, joihin astutaan kadulta ilman lataustaukoja. Soholla on ollut kolme vuotta aikaa hioa peliään, mutta pukinkonttiin kiirehtiminen näkyy. Liikennesumpussa kuvanpäivitys kärsii häiritsevästi ja sekalaiset grafiikkabugit ovat hetkittäin suorastaan rasittavia.
Koomisia kommentteja laukovat siviilit ovat uskottavampia kuin sukulaispelien päättömät säntäilijät. Vastaantulijat syöksyvät jalkakäytävälle kaaharin reitiltä ja kuskit nousevat kauhistelemaan peltivaurioita. Keskelle jengisotaa joutuneet autoilijat jättävät ajokkinsa suosiolla. Tilanteen rauhoituttua ohikulkijat parveilevat ihmettelemään verilöylyn jälkiä. Murhanhimoiset GTA-kaaharit pettyvät, kun konepeltiin tömähtelevät siviilit hidastavat vauhtia tavattomasti.
Ensivaikutelman perusteella Getawayn olisi voinut julistaa vuoden pettymykseksi. Epäonnistuneet räiskintäkontrollit sisäistää lopulta, mutta kuolon korjatessa syy on harvemmin pelaajan. Getawayn kantava voima on upeasti kirjoitettu juoni, jossa eteneminen on kuin hyvän gangsterileffan seuraamista. Tehtävät vain paranevat mitä pidemmälle tarinassa etenee. Toiselle pelikerralle viivasuora rikolliseepos ei jätä nähtävää, ellei sitten innostu turistiksi free driving-moodissa.
