Uusia tarinoita tarjolla – arvostelussa New Tales From The Borderlands (PS4)

Kolmessa taviksessa on ainesta sankareiksi. Tässä kasvutarinassa ei noviisien virheiltä eikä huonoilta vitseiltä vältytä.

04.11.2022

Borderlands -pelisarja on pääosin tunnettu kaiken elävän ja liikkuvan ampumisesta, jossa humoristista sävyä on ripoteltu reilulla kädellä. Vuonna 2014 julkaistu Tales From The Borderlands sai loistavan vastaanoton – mekin arvostelimme sen PS5:lle kehujen kera – ja New Tales From The Borderlandsin voisi ajatella jatkavan siitä, mihin edellinen jäi. Ja tavallaan asia onkin näin. Nyt vain on aika kertoa aivan uusi tarina ja keskittyä uusiin hahmoihin, vaikka tarinassa toki joitain palaavia hahmoja mukana onkin.

Promethea. Mikä ihana maailma, jossa ihmisillä on hyvä tahto toisiaan kohtaan, ja elämä on pelkkää ruusuilla tanssimista… Tai sitten ei. Uudessa Borderlands-osassa pääsemme seikkailuun kolmen enemmän tai vähemmän ystävyksen johdattelemana. Seikkailun sankariköörin muodostavat Fran, Octavio ja Anu.

Fran toimii yrittäjänä jatkaen vanhempiensa jalanjälkiä jääjogurttikahvilassa. Hän on punahiuksinen voimalaitos, jonka tunteidenhallintaa voisi kuvata parhaiten sanalla ”räjähdysvaara”. Franin palkkalistoilla on Octavio, kunnianhimoinen katujen kasvatti ja kaupunkilaisjärjellä varustettu nuori hulivilipoika. Trion täydentää Anu, Octavion sisko, joka on hermoheikko tutkija, jonka haaveena on vähemmän väkivaltainen maailma.

Tarina alkaa Anun saadessa potkut työpaikastaan Atlakselta, jonka avaruustoimitilat joutuvat kilpailevan Tediore-korporaation hyökkäyksen kohteeksi. Anu pakkaa tavaransa ja suuntaa pakonsa avaruudessa olevalta ex-toimistoltaan kohti vanhaa kotiplaneettaansa. Samaan aikaan Prometheassa Fran ja Octavio saavat tuta osansa Tedioren hyökkäyksestä, sillä galaktinen multikorporaatio on suunnanneet voimansa myös sinne.

Triomme päätyy yhteen, ja he päättävät perustaa yrityksen tavoitteenaan pelastaa maailma, tai ainakin tehdä siitä vähemmän väkivaltaisen ja aseiden ympärillä pyörivän. Anun kehittelemä laite, joka ei ole lainkaan ase, on koko liiketoiminnan keskiössä. Yhdessä Franin kokemuksen ja Octavion kadulta poimitun järjen kanssa he ovat matkalla kohti kunniaa, mammonaa, ja todellista maailman parantamista. Porukkaan on laskettava myös LOU-13, palkattava salamurhaaja-botti, joka tuo lennokkaaseen läpyskän heittelyyn mukaan robottimaisen tarkkoja huomioita.

Tarina etenee Pleikkarin vanhemmallakin versiolla aivan saumattomasti, joskin pelin käynnistyminen ja valikossa seikkaileminen vie laittoman kauan. Pelaaja kokee olevansa osana interaktiivista sarjaa, josta tekee mieli katsoa seuraava jakso heti edellisen perään. Tarinaan pelaaja osallistuu valitsemalla haluamansa repliikin keskusteluiden tiimellyksessä, tai esimerkiksi koluamalla Franin kahvilaa hänen näyttäessä todisteita tuhojen jäljistä vakuutustarkastajalle. Vaikka suurin osa New Tales From The Borderlandsista on tarinan seuraamista, kannattaa pelaajan silti olla jatkuvasti valppaana. Joskus elämän ja kuoleman erottaa muutaman sekunnin sisään oikein painettu näppäinkombinaatio, jotta kuolettava luoti ei osukaan omaan päähän.

Pakettiin kuuluu myös monenlaisia minipelejä, esimerkiksi Anun viimeistellessä tai korjatessaan laitteita (eikä ainakaan aseita) ja Octavion hakkeroituessaan teknisiin vimpaimiin. Eniten toistuu vuoropohjanen kaksintaistelu Vaultlander-figuureilla. Siinä tarkoituksena on rökittää vastustaja rämpyttämällä hyökkäyspainiketta, ja väistellä tämän vastaiskuja siirtymällä vihulaisen lähestyvän nyrkin alta pois. Kaikki nämä minipelit ovat toteutukseltaan melko yksinkertaisia, mutta lisäävät mukanaolollaan pelattavuutta sekä saavat katsojan kohentamaan asentoaan samalla tiukentaen otetta kapulasta.

Huoneiden koluaminen ja tavaroiden etsiminen on pelin vähiten onnistunein pelimekaniikka. Usein hahmo kävelee kohti tavaraa, mutta hahmo rekisteröi sen vain katseen osuessa tietyssä kulmassa tietyltä etäisyydeltä haluttuun objektiin. Usein tietyn tavaran käteen saaminen edellyttää useita lähestymisyrityksiä, seuraten perääntymistä ja sitten toistoa, kunnes taivaan tähdet ovat kohdallaan ja tavara on viimein kiltisti kädessä.

LOU-13-tappajarobotti kertoo tiimityöskentelyn olevan avain onnistumiseen. Aina kappaleen päätyttyä pelaaja näkee yhdellä silmäyksellä sen, kuinka hyvissä väleissä Anu, Fran ja Octavio ovat keskenään. Pelaajan valinnoilla on vaikutusta hahmojen välisiin henkilökemioihin, aivan kuten pelin muuhun kulkuun. Ja koska loppuja on useita, voi olla mielekästä pelata seuraava kerta valiten eri dialogivaihtoehtoja ja seurata mihin tarina sitten kantaa.

Hahmojen, visuaalien, äänityöskentelyn sekä musiikin puolesta tämä on täysi Borderlands -peli. New Tales From The Borderlandsissa on mukana runsas määrä sivuhahmoja, joihin olisi mielenkiintoista tutustua enemmänkin. Tarinassa on huomattavasti potentiaalia ja siinä on paljon mistä pitää, mutta se voisi olla myös koherentimpi. Vaikka kerronnassa on yksi iso tarina, välillä kappaleen vaihtuessa toiseen – tai saman kappaleen sisällä tarinan fokuksen siirtyessä henkilöstä toiseen – tulee tunne kahdesta aivan liian toisistaan irrallisesta osasta. Välillä huumori osuu ja uppoaa, mutta toisinaan vitsit ovat väkinäisiä ja aiheuttavat lähinnä myötähäpeää.

Kuoleman koittaessa tarinankertoja toteaa ”se oli sitten siinä”, mutta pelaaja voi kokeilla uudestaan siirtymällä viimeisimpään tallennukseen. Joissakin tapauksissa tämä edeltävä tallennus sijoittuu dialogin alkuun, jolloin pelaaja saa toistamiseen kuulla samat liturgiat ennen kuin kohtalokas kohtaus osuu jälleen kohdalle. Tämä voi kerta toisensa jälkeen toistuessaan käydä puuduttavaksi.

New Tales From The Borderlands on potentiaalisesti ihan kelpo tarinavetoinen peli, jossa on pääsääntöisesti hyvin toimiva pelimekaniikka. Valitettavasti tarina huojuu kohdittain, ja siihen olisi toivonut tekijöiden kiinnittäneen vielä viimeisessä palaverissaan enemmän huomiota. Kyseessä ei ole kuitenkaan pelkkää passiivista seuraamista, vaan pelillisyyttä löytyy niin elämän ja kuoleman ratkaisujen kuin napinpainallusten tekemisessä, sekä monenlaisissa minipeleissä. Keskusteluihin osallistuminen ja mieleisensä vaihtoehdon dialogista valitseminen on hauskaa, ja tätä toivoisi olevan mukana hiukan enemmänkin. Tavaroihin tarttuminen on taas yllättävän haastavaa, ja pitkäveteisimmät kohtaukset ovatkin niitä, joissa huone tulee koluta lattiasta kattoon.

Saatavilla: Nintendo Switch, PC, PlayStation 4 (testattu), PlayStation 4 Pro, PlayStation 5, Xbox One, Xbox One X, Xbox Series X|S
Ikäraja: PEGI 18 (väkivalta, kielenkäyttö)

YHTEENVETO:
*** / *****
New Tales From The Borderlands tarjoaa mukiinmenevän tarinan seurattavaksi. Pelaajan on oltava kuitenkin tarkkana, ettei tarina jäisi liian lyhyeksi. Borderlands-pelisarjalle tyypillinen ote on matkassa mukana, mutta viimeiset silaukset jäivät ilmeisesti suunnittelupöydälle. Yritys on ihan hyvä, mutta tällä kertaa se ei kanna ihan maaliin asti.

Kun kerran tänne asti pääsit niin luehan tästä putkeen PC-version arvostelu…
… tai tsekkaa tästä kolmas mielipide, alustana PS5!

”Oli muuten viimeinen kerta kun annan miehen valita paikan tärskyille.”

Lisää luettavaa