Painipeleistä kuulu THQ marsittaa jälleen kotikoneille Amerikan viihdemaailman irvokkaita ihmeitä. Britney’s Dance Beat on ennen kaikkea interaktiivinen fanituote, muttei pelinäkään täysin hukkaan heitetty tapaus. Vaikkakin käy aivan rajamailla.
Pelaaja valitsee kuudesta tanssijakokelaasta mieleisensä ja pyrkii saamaan pestin Britneyn kiertueelle. Koe-esiintymiset käydään kaksintaisteluina, joista kyvykkäämpi tanssija karsiutuu jatkoon. Alkukarsinnat käydään kappaleiden lyhyillä versiolla, loput pitkillä. Typerryttävän helpot alkuvaiheet vaihtuvat turhan vikkelästi sormet solmiviin näppäilymaratoneihin. Yhteensä kohdataan kymmenen kilpailijaa.
Käytännössä Dance Beat on hyvin perinteinen sorminäppäryyttä vaativa musiikkipeli. Kahdeksaan sektoriin jaettua kehää kiertää osoitin, jonka tahdissa ruudulle ilmestyviä nappeja on paineltava. Tanssiliikkeet työllistävät pääasiassa kuvionäppäimet, mutta hetkittäin ruudulle ilmestyy myös suuntapainikkeita tai molempien yhdistelmiä. Parhaimmillaan Dance Beat on piinaavan kiivastahtinen näppäryysharjoitus, heikoimmillaan puuduttavaa naputtelua. Olohuoneiden partaveitsien iloksi mukana on myös tuki tanssimatoille.
Kaavamaisen pelisysteemin ainoa oivallus ovat tanssikombot. Ketjuttamalla tanssiliikkeitä sarjoiksi pelaaja voi häiritä kilpailijansa suoritusta muuttamalla, siirtämällä, tai lisäämällä ylimääräisiä liikkeitä viime hetkellä tanssiaskelia sotkemaan. Mitä enemmän liikkeitä onnistuu ketjuttamaan, sitä katalampia ovat muutokset kilpailijan koreografiassa.
Suoritusten tarkkuudesta riippuen pelaaja palkitaan pisteillä, joita vastaan avautuu bonussisältöä. Lyhyet videokoosteet esittelevät nopeina välähdyksinä kulissien takaisia tapahtumia ilman erityisempää sisältöä. Astetta mielenkiintoisempi dvd-lisuke – lähinnä käytetyn tekniikkansa puolesta – ovat konserttivideot, joissa kameraa voi zoomata ja pyöritellä 360 astetta.
Julkaisijan lisenssirahat on riittäneet viiteen Britneyn kappaleeseen. Tarjonta on suppea ja luonnollisesti erittäin yksipuolinen. Siirappisen hömppäpopin ohella äänimaailman täydentää nimitähden ylipirteä kannustus. Musiikkivalinnat jääkööt esitysaikaan sopimattomien adjektiivien puuttuessa kommentoimatta. Pelattavana on viisi laiskasti kyhättyä tanssiareenaa, joiden videotauluilla esitetään otteita laulajattaren musiikkivideoista. Puolivillaisen toteutuksen onnistunein anti ovat notkeasti parketilla liikuskelevat tanssijat. Liikemallinnus on ensiluokkaista.
Tanssipeleiltä on tottunut odottamaan lyhytikäisiä pelikokemuksia, mutta jopa vastikään ilmestyneen PaRappa the Rapperin rinnalla Dance Beat voi tuntua niukalta pelikokemukselta. Yksinpelissä nakkisormikin voi naputella tiensä kiertueelle tunnissa tai parissa. Läpipeluun jälkeen ainoa houkutin ovat yhdentekevät fanibonukset, joten viimeiseksi oljenkorreksi jää toimiva kaksinpelimoodi. Lisäksi mukana on käytännössä tarpeeton harjoittelu ja tanssiesityksien ihmettelyyn varattu esikatselu.
Mainiot Bust-A-Groovet luonut Metro on onnistunut kursimaan vähistä eväistä kokoon hetkittäin viihdyttävän musiikkipelin. Sisältönsä puolesta Dance Beat jää kuitenkin pinnalliseksi ja kumisemaan tyhjyyttään. Hölmöä kertakäyttöviihdettä, kuten laulajattaren tuotantokin.