Sarjakuviin pohjautuvat pelit ovat pitkään kuuluneet samaan joukkoon muiden lisenssi-tuotosten kanssa. Ne ovat lähes poikkeuksetta olleet kehnoja tai korkeintaan keskinkertaisia toimintapelejä, joiden tekemiseen ei ole luovuutta juurikaan uhrattu. Viime vuosina tämä sääntö on onneksi kokenut pari kovaa kolausta, kun Activisionin Spiderman-julkaisut ovat osoittaneet, että supersankareidenkin ympärille voidaan rakentaa hyviä pelejä. Nyt samaa linjaa jatkaa Ubi Soft, jonka ensimmäinen Gamecube-peli Batman: Vengeance on parista pikku lapsuksestaan huolimatta erinomaista peliviihdettä.
Peli on toteutettu muutama vuosi sitten lanseeratulla uudella Batman-tyylillä, jota on tätä ennen nähty sarjakuvissa ja Suomessakin pyörineessä animaatiosarjassa. Realistisen grafiikan sijaan paketista kuoriutuukin erittäin tyylitelty toimintapeli, joka on selvästi imenyt itseensä runsaasti manga-vaikutteita. Lopputuloksena on animaatiotaustansa tarjoamia mahdollisuuksia häpeämättömästi hyödyntävä kokonaisuus, joka tuo Gothamin öisen ritarin seikkailuihin mukavasti tunnelmaa.
Tällä kertaa Batman joutuu ratkomaan harvinaisen monimutkaista juonivyyhtiä, jonka pääarkkitehteinä toimivat vanha irvileuka Jokeri ja tämän sekopäinen, mutta erittäin ihastuttava kumppani Harley Quinn. Parivaljakon lisäksi Gothamin yössä puuhailevat myös Mr Freeze ja Poison Ivy, joten tiedossa on pitkällinen iltapuhde ennen kuin koko sotku on selvitetty. Aivan yksin Lepakkomiehen ei sentään tarvitse koko rikolliskaartia nujertaa, vaan hänen taustajoukoissaan häärii aina yhtä innokas Batgirl.
Peliä varten kirjoitettu tarina etenee episodimaisesti erilaisten toimintakohtausten ja välivideoiden tahdissa. Näiden rytmitys toimii erinomaisesti. Pitkähköt kentät katkaistaan säännöllisin väliajoin uusia juonenkäänteitä tarjoilevilla videoilla, jotka on puolestaan pidetty sopivan lyhyinä. Systeemin ainoa heikko lenkki ovat useimpien kenttien alkutilanteet, joissa pelaajalla ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, mitä hän on oikeastaan tekemässä. Tarkemmat tiedot selviävät yleensä vasta soittamalla Batgirlille tai juoksemalla eteenpäin, kunnes jotakin tärkeää tapahtuu. Vaikka tarina itsessään onkin Batmaneita seuranneille tuttua ja ennalta-arvattavissa olevaa tavaraa, se onnistuu tempaamaan pelaajan nopeasti mukaansa erinomaisen kerrontansa ja mainion tunnelmansa ansiota.
Kiitosta on annettava myös Ubi Softin kenttäsuunnittelijoille. Pahisten hakkaamisen lisäksi tarjolla on myös hiiviskelyä, pulmien ratkomista ja pieniä tasoloikka-osuuksia. Legendaarisia Bat-vempaimiakaan ei ole unohdettu. Pelissä pääsee ajelemaan sekä Bat-mobiililla että Bat-lentokoneella ja käyttämään monia teknisiä apuvälineitä aina Bat-rangeista ja Bat-käsiraudoista Bat-heittokoukkuun saakka. Vaikka useimpia kapineita voikin käyttää vain tietyissä kohdissa, ne tuovat peliin juuri sopivasti sitä usein kaivattua vaihtelua. Apuvälineiden toteutus on myös sen verran uskollinen alkuperäiselle sarjakuvalle, että Bat-faneilla on kerrankin syytä tyytyväisyyteen.
Pelattavuus ei valitettavasti anna aihetta samanlaisiin riemunkiljahduksiin. Batmanin kontrollit ovat suhteellisen kankeat ja etenkin inventaarion selaamisesta on tehty tarpeettoman monimutkaista. Se nimittäin vaatii oikean liipaisimen pitämistä pohjassa samaan aikaan, kun tattiohjaimella viihtyvä peukalo siirretään väliaikaisesti käyttämään ristiohjainta. Onneksi tavaralistaa ei tarvitse käyttää kovin usein.
Toinen ongelmakohta on Batmania seuraileva kamera, joka ei oikein pysy toiminnan mukana. Varsinkin vähän ahtaammissa paikoissa sillä on paha tapa pysähtyä sellaisiin kuvakulmiin, että pelaajalla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia nähdä ympärilleen. Ohjaimen C-tikkua tönäisemällä kamera loikkaa suoraan viittasankarin taakse, mutta muuten sen sijaintiin ei voi vaikuttaa. Pientä lohdutusta tilanteeseen tarjoaa sentään se, että useimpia Bat-vempaimia käytetään first person -kuvakulmasta, jolloin arvaamattomasta kamerasta ei tarvitse kärsiä.
Teknisesti peli ei edes yritä käyttää hyväkseen kaikkia konsolin tarjoamia mahdollisuuksia, vaan sen graafinen jälki on uuden Batman-tyylin mukaan erittäin pelkistettyä. Luovasti animoitujen hahmojen kohdalla tämä toimii hyvin, mutta kenttien suhteen grafiikkasuunnittelijat tuntuvat menneen jo liiankin pitkälle. Tasapaksut ja yksityiskohdattomat ympäristöt näyttävät nimittäin lähinnä kliinisiltä. Äänipuoli on hoidettu paria astetta paremmin ja etenkin ääninäyttelijät hoitavat tehtävänsä erittäin vakuuttavasti.
Batman: Vengeancen tarjoama seikkailu on hieman lyhyen puoleinen, mutta erinomaisen tarinan ansiosta se ei pääse pahemmin häiritsemään. Myös kankean pelattavuuden aiheuttamat ongelmat on yllättävänkin helppo ohittaa, sillä kokonaisuutena peli on erittäin taidokkaasti rakennettu toimintapakkaus. Se on tunnelmallinen, tyylikäs ja alkuperäiselle sarjakuvalle uskollinen lisenssi-peli, jonka hankkimista ei joudu katumaan.