Sinivalkoinen pelikirja on Juho Kuorikosken tekemä teos, joka niputtaa yhteen ei enempää eikä vähempää kuin koko suomalaisen peliteollisuuden historian vuodesta 1984 aina tähän päivään saakka. Urakka on ollut mieletön, ja se rahoitettiin mesenaatti-varainkeruun avulla. Kirjan alkusanoissa Kuorikoski kertoo, kuinka teos syntyi ”kahdeksassa kuukaudessa isän kuoleman, tyttären syntymän, kahden työn ja kesämökkityömaan ristipaineessa”.
Hattua päästä.
Vaikka kirja on tehty ripeällä aikataululla, ei se näy lopputuloksessa. Vuosi vuodelta helppolukuisesti eteenpäin etenevä kirja on malliesimerkki teoksesta, joka on syntynyt rakkaudesta alaa ja harrastusta kohtaan. Kuorikoski on sisällyttänyt kirjaansa demoskenen nousun ja nykyisen mobiilipelibuumin väliltä oikeastaan kaikki ilmiöt, jotka suomalaiseen pelihistoriaan kuuluvat. Harvoin sanaa ”definitiivinen” voi käyttää niin helposti kuin Suomalaisen pelikirjan yhteydessä.
Kirja toimii parhaiten peliharrastajille ja niille, jotka muistavat hetkensä Uuno Turhapuro muuttaa maalle -pelin parissa. Etenkin suomalaisen peliskenen alkuajat käydään läpi pirteällä tavalla. Loppua kohden kerrotaan paljon sellaista asiaa esimerkiksi mobiilipelialan noususta, joka on dokumentoitu hyvin myös suurmedioissa. Vaan eipä niiden lehtileikkeleitä ja nettiartikkeleita tule koskaan talteen otettua. Nyt kaikki löytyy kätevästi kovien kansien sisältä. Mukana on kuitenkin myös yksityiskohtia ja tietoa, joka on uutta jopa alaa intohimoisesti seuraaville.
Suomalainen pelihistoria on täynnä ihmisiä ja tekijöitä, ja välillä nimiä tulee sellaista tahtia, ettei vähemmän asiaa harrastanut ja siihen tutustunut välttämättä pysy mukana. Tätä on kuitenkin vaikea pitää paheena.
Sinivalkoinen pelikirja on kulttuuriteos, joka kuuluu jokaisen peliharrastajan kirjahyllyyn.
Kirjan kotisivuille pääset tästä.
Kirjan voit tilata täältä.
Kirjan julkaisijan kotisivuille pääset tästä.