Tiettömällä tiellä – arvostelussa Overpass (PS4)

Overpass siirtää mönkijärallin mökkiteiltä kulkemattomille korpimaille ja esteradoille armottoman simulaatiomaisella otteella. Puuduttava toteutus meinaa kuitenkin kellauttaa koko pelikokemuksen katon kautta ympäri.

14.04.2020

Overpass heittää pelaajan taistelemaan sekuntikelloa vastaan tiettömille teille ja reiteille, joita ei ole tarkoitettu autolla ajettavaksi. Tekijöiden ideana on ollut sekoittaa joukkoon hieman Trialsia, hivenen Mudrunneria sekä Forza Horizonia ja lopulta yhdistää nämä omaksi uniikiksi ja simulaatiomaisen hiotuksi ajokokemukseksi. Valitettavasti rosoista ja haastavaa ajokokemusta loiventavat hauskuus sekä palkitsevuus loistavat poissaolollaan, joten tällaista kasuaalimpaa kuskia teos ei pääse koukuttamaan.

Pelissä on siis tarkoitus kaikessa yksinkertaisuudessaan läpäistä hankalan maaston läpi kulkevia kilparatoja mahdollisimman lyhyessä ajassa. Laaja ratavalikoima koostuu hieman vauhdikkaammista esteradoista sekä trial-moottoripyöräilystä tutuista ylämäkiradoista, joissa menopeli ohjataan mitä uskomattomampien ryteikköjen läpi matkalla kohti kukkulan kuninkuutta. Ajoneuvovalikoimassa on kattava valikoima erilaisia rantakirppua muistuttavia maastoautoja sekä erityisesti ylämäkiajoihin erinomaisesti sopivia mönkijöitä, joita pystyy ohjauksen lisäksi tasapainottamaan myös siirtämällä kuskin painopistettä haluttuun suuntaan. Pelimuodoksi on tarjolla yksittäistä kisaa, kampanjamoodi sekä tietysti verkossa pelattava moninpeli, joka ainakin PlayStation 4:llä kärsii vakavasti pelaajapulasta.

Overpass on perustaltaan hyvinkin realistinen ajopeli, jossa tärkeintä on tarkkailla ympäristöään ja ymmärtää oman menopelinsä ominaisuudet mahdollisimman hyvin. Eteenpäin pääsemisen kannalta on erittäin tärkeää ymmärtää esimerkiksi minkä verran kaasua kulloinkin kannattaa käyttää, miten vetävät pyörät kannattaa sijoittaa kutakin estettä ylittäessä ja missä kohdissa on järkevintä käyttää nelivetoa. Ajokin painopisteen ymmärtäminen on kaikki kaikessa, sillä ne kellahtavat kyljelleen suorastaan tuskastuttavan helposti. Kaikki tämä pitää tietenkin tehdä mahdollisimman nopeasti, sillä koko ajan kisataan kelloa vastaan ja virheistä rokotetaan armottomasti lisäsekunneilla. Overpass onkin armoton pelikokemus, jossa pelaaja kokee olevansa jatkuvassa sodassa pelin fysiikkamoottoria vastaan.

Valitettavasti koko homman toteutus tekee pelaamisesta varsin tylsää puurtamista. Menopelien äänet ja tuntuma on hiottu upeasti kohdilleen, mutta ympäröivä maailma on hiljainen ja vailla minkäänlaisia isompia elonmerkkejä. Kisat ovat pääsääntöisesti pitkiä ja varsinkin ylämäkiajoissa kellahtavien menopelien ja tikittävän kellon vuoksi usein hyvinkin turhauttavia kokemuksia. Itse pidän valtavasti esimerkiksi Mudrunnerin terapeuttisesta ja kiireettömästä tukkien roudaamisesta, mutta lähes kolikon toisella puolella oleva Overpassin stressaava taistelu aikaa vastaan ei motivoinut samalla lailla palaamaan pelin pariin. Kokemus parani hieman taitojen kehittyessä, mutta kisojen läpäiseminen oli vaan niin puuduttavaa puurtamista, ettei kisojen ajaminen kampanjan läpäisemisen jälkeen motivoinut.

Overpassin aloittaminen tuntui mainiolta puhtaasti idean tasolla, mutta sen anteeksiantamattoman luonteen ja varsin tylsän toteutuksen vuoksi tätä ei valitettavasti voi suositella ainakaan täyteen hintaan hankittavaksi. Markkinoilla on parempiakin ajopelejä, joten jos off-road-simulaattori ei tunnu täysin ohittamattomalta jutulta, kannattaa Overpass napata mukaan vasta alemyynneistä.

Saatavilla: PC, PlayStation 4 (testattu), PlayStation 4 Pro, Switch, Xbox One, Xbox One X
Ikäraja: PEGI 3

PC-version arvostelun pääset lukemaan täältä.

”Tästä se Arttu Wiskari siis lauloi.”

Lisää luettavaa