Klenkkaava Klonkku – arvostelussa The Lord of the Rings: Gollum

Daedalic Entertainmentin tulkinta Klonkun seikkailuista kirjasaagan väliin sijoittuvalla ajanjaksolla jättää melkoisesti toivomisen varaa.

26.06.2023

Taru sormusten herrasta -saaga ei ole ikinä kuulunut omiin suosikkeihini. En ole koskaan kokenut fantasiaa genrenä erityisen kiehtovana, ja J. R. R. Tolkienin luoman teosten sarjan taakkana oli synnyttää lukuisat lajityyppiä vielä tänäkin päivänä piinaavat kliseet. Teoksilla on joka tapauksessa omat meriittinsä, ja esimerkiksi ensimmäisenä julkaistu Hobitti eli sinne ja takaisin, on erityisesti Tove Janssonin kuvittamana painoksena erinomainen lastenkirja.

Tarinoiden laitamilla ja varjoista käsin omia juoniaan punonut Klonkku on hahmona taatusti sarjan omaperäisimpiä ja kiehtovimpia. Muun muassa Kari Väänäsen ja Andy Serkisin vahvasti tulkitsemalle hahmolle on Daedalic Entertainmentin toimesta päätetty antaa ihan ikioma seikkailu. Lopputulos on suorastaan historiallisen huono teos, joka ei onnistu käytännössä millään osa-alueellaan tyydyttämään sarjan faneja – pelaavasta kansasta nyt puhumattakaan.

Tarina saa alkunsa Aragornin vangitessa päähenkilömme ja toimittamalla tämän Gandalfin kuulusteltavaksi. Piinapenkissä istuessaan poloinen Smeagol alkaa punomaan tarinaa viime vuosien seikkailuistaan Mordorin kaivoksissa. Pelattavat osiot ovat itsessään siis päähenkilön tarinointia ja täten tapahtumien todenperäisyydestä ei varsinaisesti ole varmuutta. Kammottavan kömpelösti toteutetut välivideot ja yleisesti amatöörimäisesti rakennettu narratiivi saavat pikku hiljaa myös pelaajan kyseenalaistamaan koko ympäröivän todellisuuden paikkansapitävyyden.

Klonkun repaleisissa lannevaatteissa olisi sitten tarkoitus hyppiä, juonitella ja hiippailla ympäriinsä todennäköisesti maailmanhistorian visuaalisesti tylsimmissä maastoissa. Lähes täysin ruskean ja harmaan sävyihin verhottu seikkailu ei pelkästään näytä kamalalta, vaan sen pelaaminen myös tuntuu kertakaikkisen kammottavalta. Mulkosilmäisen laiheliinihahmon hyppyjen pituutta, voimaa tai inertiaa on melkein mahdoton arvata ennalta. Teoksen fysiikat toimivat jonkinlaisen epätodennäköisyyslaskentaan pohjautuvan algoritmin avulla. Kyseessä on ensimmäinen omalle kohdalleni osunut teos, jossa liian kovaa kattoa päin hyppäämällä pääsee hengestään. Lukemattomat muut bugit tuhoavat lopulta kokemuksen täysin. Allekirjoittaneella ei ole tapana rikkoa ohjaimia tai raivota pelien parissa, mutta Gollumin parissa pinnaa onnistuttiin venyttämään aivan äärirajoille saakka. Sukellus Tuomiovuoren syvyyksiin olisi todennäköisesti tätä nautinnollisempi kokemus.

Teknisiltä osa-alueiltaan kyseessä on parhaimmillaan keskeneräinen, pahimmillaan täysin pelikelvoton julkaisu. Tiltin massiivisen tehokkaalla Beast-koneella pelatessa ruudunpäivitysnopeus heitteli jossain 12 – 230 kuvan sekuntivauhdin välillä. Mitkään asetuksista eivät varsinaisesti vaikuttaneet päivitysnopeuden jatkuvaan heilahteluun, ja pahimmillaan touhu on yhtä hammasten kiristelyä kuvanpäivityksen tasautumista odotellessa. Nvidian DLSS 3 -ominaisuuksiin kuuluvaa tekoälypohjaista frame generation -järjestelmää tuetaan, mutta tätä käyttäessä itse ohjaus alkaa häntimään sen verran pahasti, ettei sen käyttöä voi juuri suositella. Maltillisemmalla Beauty-budjettikoneella päivitysnopeudet pysyivät korkeilla grafiikka-asetuksilla 12 – 130 välillä. Sekä Nvidian että AMD:n näytönohjaimilla samat ongelmat toistuvat, joten nytkähtelyt eivät johdu ainakaan ajureista tai raudasta. Säteenseurannalle on niin ikään tukea tarjolla, mutta hieman prameammilla valaisuefekteillä tai heijastuksilla ei näin rumaa pakettia pelasteta. RT-asetuksilla kuva alkaa kaiken huipuksi sahaamaan vielä entistä pahemmin.

Vaikka kaikki teknisesti ongelmat saataisiin korjattua päivitysten myötä, ei pakettia siltikään voisi suositella kenellekään omaa aikaansa arvostavalle. Kenttäsuunnittelu on kerrassaan kammottavaa. Hyppelyyn ja kiipeilyyn pohjautuvat osiot ovat epäselviä ja epäluotettavien mekaniikkojen ansiosta turhauttavan vaikeita. Tehtävärakenne on suorastaan naurettavan heikkoa ja millään tavoin reitiltä poikkeaminen ei oikeastaan ole mahdollista. Täysin ennalta määriteltyjen reittien kulkeminen ja liikkeiden toistaminen uudelleen ja uudelleen äkkikuolemien korjatessa estää minkäänlaisen nautinnon irti saamisen kokemuksesta. Välitallennuspisteet on sentään sijoitettu sen verran lähekkäin, että kovin pitkiä pätkiä tuskien taipaleesta ei joudu väistämättömän yllätyskuoleman kohdatessa talsimaan uudelleen.

Vaan tämän poloisen arvostelijan kohtalonlankoihin ei ollut punottu mahdollisuutta Lord of the Rings: Gollumin voitokkaaseen läpäisyyn. Noin kymmenen pelitunnin jälkeen eteeni osui bugi, joka uuteen kenttään siirtymistä yrittäessä paiskasi päähenkilön kartan läpi ajasta ikuisuuteen aina uudestaan ja uudestaan. Uudelleenasennus, tallennusten nollaus tai eri kokoonpanoilla pelaaminen ei ratkaissut ongelmaa, joten valitettavasti en aikataulujen puitteissa niin sanotusti kyennyt juoksemaan maaliin saakka. Internetin keskustelupalstojen nopea selailu paljasti, että kyseessä on melko yleinen ongelma ja vastaavanlainen solmu saattaa syntyä useammassakin kohtauksessa.

Koska seikkailu jäi kesken, en myöskään pysty rehellisyyden nimissä antamaan teokselle lopullista arvosanaa. On kuitenkin todella vaikea uskoa, että touhu paranisi pidemmälle örkinsontaan kahlatessa. Klonkun hämmästyttävät seikkailut Keski-Maassa ei ole ainoastaan yksi koko vuoden huonoimmista julkaisuista, vaan todennäköisesti yksi heikoimmista vuosikymmeniin. Suosittelemme välttämään tätä kuin Shelobin suudelmaa konsanaan.

Keskeltä Keski-Maan kumpujen, mullasta maan, Sauronin silmä tuijottaa.

Saatavilla: PC (testattu), PlayStation 4, PlayStation 4 Pro, PlayStation 5, Xbox One, Xbox One X, Xbox Series X|S
Ikäraja: PEGI 16 (voimakas väkivalta)

YHTEENVETO:
? / *****
Kirjalisenssin potentiaalin totaalisesti haaskaava kasa höyryävää luolapeikonsontaa. Huippuhetket ovat harvemmassa kuin hampaat Klonkun suussa ja teoksen kokijalleen tuottamat olotilat ovat verrattavissa hobittien fiiliksiin Konnun hävitystä seuratessa.

Käytetyt arvostelukoneet:

Tehokone “Beast”
Prosessori: AMD Ryzen 7 7800X3D
Keskusmuisti: 32 Gt 6 000 MHz DDR5
Näytönohjain: Nvidia RTX 4070 Ti 12 Gt OC

Budjettikone “Beauty”
Prosessori: AMD Ryzen 5 5600
Keskusmuisti: 32 Gt 3 600 MHz DDR4
Näytönohjain: AMD Radeon 7600

”Nyt meni juhannus överiksi. Vaatteet kadonnu, hiukset lähtenyt ja paikalle saapunut kyttäkin on poikkeuksellisen kiukkuisen oloinen.”