Tarjous, josta voi kieltäytyä – arvostelussa Mafia II: Definitive Edition (Xbox One)

Edellisen konsolisukupolven rikospeligenren ehdottomaan kärkikastiin kuulunut Mafia II julkaistiin yllättäen nykykonsoleille uusin krumeluurein koristeltuna. Onko ajan hammas tehnyt sisilialaisen organisaation toiminnalle tepposet, vai vieläkö ollaan donin suosiossa?

Vuonna 2010 julkaistu Mafia II oli jo aikoinaan kiistaton mestariteos. Edellisosan isoimmat kömpelyydet välttänyt gangsterisaaga oli aikalaisekseen poikkeuksellisen hyvin kirjoitettu videopeli. Hyvin ohjattu ääninäyttely, tarkkaan mallinnettu elävä maailma ja tarinankerronnallisesti kunnianhimoinen juoni olivat omiaan sinetöimään teoksen kohtalon videopelien merkkijulkaisujen joukossa.

Vito Scaletta on lapsena Italiasta Amerikkaan muuttanut nuori mies. Rahaa pitäisi saada, mainetta ansaita ja nainenkin olisi hyvä löytää. Valitettavasti monotoninen varastotyö on pienen sivu-uran sotarintamalla tehneelle malttamattomalla nuorelle miehelle liian hidas tulonlähde. Nopeat ja lailliset rahanläheet valitettavasti harvemmin kulkevat käsi kädessä.

Lähes eeppiset mittakaavat saavuttavassa rikossaagassa seurataan Viton ja tämän parhaan ystävän Joe Barbaron kohellusta aina toisen maailmansodan taistelukentiltä likaisten rasvisten kansoittamille 50-luvun kaduille. Medialleen epätyypillisen pitkän tarinankaaren kerronta, käsikirjoitus ja ohjaus ovat sitä luokkaa, että mallia sopisi otettavan vielä tänäkin päivänä.

Nyt kymmenen vuotta alkuperäisjulkaisun jälkeen tarjolle annettu Definitive Edition tarjoaa Xbox Onella pelin täyden 4K-restauroidun version kaikkine alun perin maksullisine lisäsisältöineen sekä muutamien pienten ja täysin uusien lisien kera. Siitä, tekevätkö ehostukset ja lisäykset paketista uudelleen hankkimisen arvoisia, voidaan olla montaa mieltä.

PC-puolella ostopäätöksen tekeminen on alkuperäisjulkaisun omistajille hieman helpompi, sillä uudelleenmasteroitu versio on teoksen jo omistaville ilmainen päivitys. PlayStation 4:llä ja Xbox Onella kyseessä on kuitenkin rahaa vastaan myytävä täysin uusi julkaisu, joka saa vielä erikseen fyysisen version osana trilogiapakettia myöhemmin tänä vuonna.

Valitettavasti yhdenkään alustan julkaisu ei ole ongelmaton. Kyseessä on osittain jopa vaivaannuttavan heikosti tuotetun ja ennen kaikkea kiirehdityn oloinen paketti. Xbox One X:llä pelatessa alkuteoksen vahva tunnelma ja kuvasuunnittelu pääsevät sentään lopulta ansaitsemaansa loistoon lähes natiivisti 4K-resoluutiolla ja lisätyillä graafisilla yksityiskohdilla. Tärkeiden hahmojen kasvojen yksityiskohtia on lisätty ja esimerkiksi pelin alkupuoliskon lumiefektejä on paranneltu niin, että maallikkokin tajuaa eron konsolisukupolvien välillä. Hassusti tosin vain osa hahmomalleista on paranneltu, minkä vuoksi esimerkiksi välianimaatioissa saattaa esiintyä rinnakkain todella rumia sekä todella yksityiskohtaisia hahmoja.

Alkuteoksen vahvuudet huomioon ottaen on todella ikävä huomata, että muuten ollaan harpottu sontaan nahkaiset saappaat jalassa. Pelin ruudunpäivitys notkahtelee ajoittain huomattavasti ja usein vieläpä täysin käsittämättömissä kohdissa, kuten esimerkiksi takaa-ajokohtausten suvantovaiheissa. Graafisia pikkubugeja esiintyy lähes kaikkialla ja esimerkiksi Viton vaatteet tuntuvat elävän täysin omassa gravitaatiokentässään. Käsittämättömin esimerkki version puolivillaisuudesta on havaittavissa välianimaatioiden aikana, jolloin kaikki pelin äänet pusketaan ulos monoformaatissa vasemman etukaiuttimen läpi. Pelin loppupuolella mukaan eksyy vielä muutama etenemistä vaikeuttava isompi bugi, joiden ansiosta jouduin pelaamaan erään tehtävän uudestaan neljään otteeseen.

Ilmeisen nopeasti ja osaamattoman tiimin käsissä syntynyt käännöstyö ei kuitenkaan riitä täysin vesittämään kokemusta. Viton seikkailua seuraa edelleen enemmän kuin mielellään ja tapahtumia ympäröivää maailmaa ihastelee mielellään tehtävien pitkien ajeluosuuksien aikana. Juoni soljuu eteenpäin kuin puhdas vuoristopuro konsanaan kaikista teknisistä yskimisistä huolimatta. Tarinan pysäyttävä lopetus luo myös hyvän pohjan ristiriitaisen vastaanoton julkaisussaan saaneen kolmososan pariin siirtymiselle. Vaikeuksien kautta tähtiin, Vito.

Saatavilla: PC, PlayStation 4, PlayStation 4 Pro, Xbox One, Xbox One X (testattu)
Ikäraja: PEGI 18 (väkivalta, kielenkäyttö)

”Ei ole pelkoa ylinopeussakosta näillä hevosvoimilla.”