Päällisin puolin Dungeon Siege 2 on varsin perinteinen toimintaroolipeli, joka eroaa massasta selkeimmin siinä, että yhden sankarin sijaan pelaaja ohjaa pientä sankarijoukkoa. Useamman pelaajahahmon myötä peliin tulee hieman taktista elementtiä, mutta myös toiminta kasvaa massiivisemmaksi, kun ruudulla räyhää normaalia enemmän väkeä. Pelaaja voi hankkia itselleen myös lemmikkejä, joiden hyöty ei ole niin suuri kuin ennakkohypessä on annettu ymmärtää. Toki ne auttavat taistelussa ja jopa toimivat elävinä roskiksina, mutta pelillistä ekstaasia ne eivät aiheuta. ne myöskään pelillistä ekstaasia aiheuta.
Suuremman joukon kontrollointi tuo mukanaan myös pieniä ongelmia. Jokaisen hahmon varustaminen on vielä kohtalaisen nopea toimenpide, mutta taisteluissa kaikkea ei ehdi millään pitää omassa kontrollissa. Tämän vuoksi tekoälyltä kaivattaisiin nykyistä enemmän apua, mutta kun vihollisten aivot tuntuvat olevan paikoin pahasti jäässä, ei omilta sotureiltakaan voi odottaa ihmeitä.
Laajuus on yksi Dungeon Siege 2:n suurimpia valtteja. Hahmojen kehitys on tehty mielenkiintoiseksi ja verraten kattavaksi. Pelattavaa riittää runsaasti. Vaikka kentät ovat kovin suoraviivaisia, jopa putkimaisia, pelin läpäisyyn kuluu keskivertopelaajalta jopa 50 tuntia. Vaikeaksi peliä ei kuitenkaan voi sanoa.
Dungeon Siege 2 ei ehkä ole tarinaltaan aivan huippuluokkaa, eikä muutenkaan täydellinen, mutta massiivinen ja keskitasoa parempi toimintaroolipeli löytää varmasti oman kohderyhmänsä.