Aikojen alussa NES:illä debyyttinsä tehnyt Dragon Quest – sarja oli kautta aikojen ensimmäisiä roolipelejä pelikonsoleilla. Nintendon hoivissa sarja kasvoi ja kehittyi koko viime vuosituhannen lopun, mutta uuden milleniumin puolella sarja loikkasi Pleikkarille. Nyt muualla maailmassa jo viime syksynä julkaistu sarjan kahdeksas osa on viimein saapunut myös Eurooppaan.
Kirotun kuninkaan matka ei ole missään nimessä omaperäisyyden riemuvoitto, mutta kaiken mitä se tekee, se tekee hyvin. Juoni toimii, vaikeusaste on kohdallaan ja pelattavuus on loistavaa. Älyttömän laajan pelimaailman koluaminen käy välillä ihan työstä, mutta melko pian opittavat loitsut vähentävät turhaa juoksemista. Genreen kuuluvat levelin nostot ja rahojen hankkimisetkin ovat riittävän lyhyitä kärsimyksiä, sillä pakolliset pomotaistelut ovat vaikeusasteeltaan aina pelaajan tasolle sopivia.
Nintendo-juuret näkyvät selvästi grafiikassa, joka, vaikka onkin hienosti toteutettua ja kaunista, on japanilaisille tuttuun tyyliin naivistista, välillä jopa ärsyttäväksi asti. Erityisesti naiivi tyyli nyppii turhankin söpöissä hirviöissä. Onneksi pelin käsikirjoitus sisältää riittävästi piikkejä, ettei siirappi valu korvista.
Ääninäyttely on hyvää ja muukin äänimaailma menettelee, mutta ei millään tavalla räjäytä tajuntaa.
Dragon Questin kaltaisille roolipeleille tärkeintä on kuitenkin juoni. Ja vaikka Journey Of The Cursed King ei tule koskaan voittamaan palkintoja käsikirjoituksestaan, juoni kantaa kuitenkin riittävän hyvin. Tarkasti viilattu vaikeustaso ja riittävän omaperäinen hahmogalleria täydentävät paketin. Kirotun kuninkaan tarinaa ratkoo mielellään ja pelattavaakin riittää reippaasti yli sen nykyään niin tavallisen kymmenen tuntia. Hieno peli.
Päästötodistus: Loistava roolipeli
