Cold Winter tarjoilee Playstation 2:n omistajille niin rankkaa toimintaviihdettä, että se on katsottu K-18 –leiman arvoiseksi. Sen päähenkilö on kuolleeksi julistettu ex-agentti Andrew Sterling, joka päätyy keskelle kansainvälistä vakoilujupakkaa.
Kliseisen teeman ympärille kasattu peli kärsii jonkinlaisesta identiteettikriisistä. Tarinansa puolesta se yrittää olla karu ja maanläheinen toimintapeli. Tätä vaikutelmaa tehostaa harvinaisen uskottava fysiikanmallinnus, joka näkyy mm. ilkeän realistisina kuolinanimaatioina ja mahdollistaa kaadettujen pöytien ja sänkyjen käyttämisen suojakilpinä. Pelillisesti kokonaisuus muistuttaa kuitenkin enemmän perinteistä räiskintää. Vastustajia putkahtelee esiin tyhjästä, ammuksia on tarjolla lähes loputtomasti ja päähenkilö kestää melkoisen määrän osumia jopa konekivääreistä ja kranaateista.
Pelattavuutensa suhteen Cold Winter kuuluu konsoliräiskintöjen parempaan puoliskoon. Tähtääminen vaatii tarkkuutta, mutta kontrollit ovat sen verran herkät, että vihollisten saaminen tulilinjalle on vaivatonta. Tekoäly tarjoaa kohtuullisen vastuksen, vaikka sen toiminta onkin kumman kaksijakoista. Monet viholliset osaavat käyttää hyväkseen ympäristön tarjoamia suojapaikkoja, mutta osa tyytyy seisoskelemaan paikoillaan tai juoksemaan ammuttaviksi keskelle tyhjää aukeaa.
Tiukempaa haastetta kaipaaville paketti tarjoaa keskinkertaisen nettipelin. Se on kuitenkin lähinnä kiva bonus, sillä Cold Winterin tärkein anti on antoisa yksinpeli. Jos seikkailu olisi muutamaa tuntia pidempi, se voisi jopa nousta Playstation 2:n parhaaksi räiskintäpeliksi.