Erilaisuudellaan loistava – arvostelussa SteelSeries Aerox 5 Wireless

Markkinoilla olevien satojen ja taas satojen pelihiirien joukosta on vaikea erottua. SteelSeries Aerox 5 Wireless onnistuu kuitenkin yllättämään.

26.11.2023

Aerox 5 Wireless on 74-grammainen hunajakennohiiri. Tämän mallisten hiirien ulkonäöstä ollaan montaa mieltä, ja tässä tapauksessa rei’itys ollaan viety vielä äärimmilleen. Reikäinen päälipinta korostuu entisestään sisältä hohkaavien RGB-valojen ansiosta.

Reikien mahdollistamien ”kaatunut energiajuoma” -katastrofien estämiseksi hiireen on isketty AquaBarrier-teknologiaa. Se takaa IP54-luokituksen muun muassa veden-, pölyn- ja liankestävyyden osalta. Aivan pienestä ei siis Aerox 5 Wireless hätkähdä, vaikka pelaaja tappioputken jälkeen pahasti vaahtoaisikin.

Mutta tuohon pelaamiseen. Vaikka kuinka tulisi tukkaan uusimmassa Call of Dutyssa, ainakaan hiirtä siitä on turha syyttää. Tämä on nimittäin pelaamiseen suunniteltu hiiri – ja aivan loistavasti onkin!

Aerox 5 Wireless on varovaisen ergonomisesti muotoiltu pelikaveri oikeakätisille. Sen langattomasta yhteydestä pitää huolen 2,4 GHz:n Quantum 2,0 -teknologia. Kyseessä on SteelSeriesin kehittämä kättelyprotokolla, joka havaitsee pakettikadot ennakkoon. Näin se osaa vaihtaa käytettävää kanavaa automaattisesti. Käytännössä tämä tuntuu myös toimivan. Vaikka takana on hurja määrä pelitunteja ja kaupan päälle vielä roppakaupalla työskentelyä, yhteyspätkäisyjen saldo on pysynyt nollassa.

Tietokoneeseen liitettävä dongle on mallia USB-C ja törröttää ulospäin 2,7 senttimetrin verran. Parhaan mahdollisen yhteyden takaamiseksi se kannattaa sijoittaa mahdollisimman lähelle hiirtä. Tätä varten paketissa tulee mukana 3,5 senttimetrin pituinen kumipohjalla varustettu adapteri sekä siihen tarvittava ”superverkolla” punottu USB-A-USB-C-jatkokaapeli. Niin hassua kuin se onkin sanoa, näistä pienistä lisäkappaleista huokuu arvokkuus. Palikat ovat erittäin tyylikkään näköisiä.

Kovassa pelikäytössä 2,4 GHz:n donglen käyttäminen on ehdoton juttu, mutta pasiansseja ja työskentelyhetkiä varten hiiressä on myös Bluetooth 5.0. Vaihtoehdot ovat aina tervetulleita ominaisuuksia etenkin useamman koneen omistajalle.

Aerox 5 Wirelessin konepellin alle kurkattaessa tulee vastaan varmatoimista tekniikkaa. Sensorina toimii optinen TrueMove Air, CPI:n voi valita väliltä 100 – 18 000, kiihtyvyys on 40 G ja pollausnopeus nykyhiirille perinteinen 1 000 Hz (Bluetoothilla 125 Hz). Ei mitään erityisen mullistavaa siis, mutta varmatoimisuus on tässä se juttu.

Näppäimien suhteen tuleekin sitten vastaan jotain erityisen yllättävää.

Kohtuullisen klikkiäänen aiheuttavat päänäppäimet toimivat Golden Micro IP54 -kytkimillä. Näppäimet ovat lähes puoleen väliin asti hunajakennoja, joten rennommalla peliasennolla sormenpäät osuvat reikäiselle alueelle. Se, onko tämä hyvä vai huono asia, on puhtaasti makuasia. Erinomaista on kuitenkin näppäimistä tuleva palaute. Se on täydellisen tuntuva olematta kuitenkaan liian jäykkä. Vaikea kuvitella tätä parempaa sormipalautetta.

Myös kumisessa rullassa on erinomainen fiilis. Ratastuntuma on selkeä, eikä rulla pyöri vahingossa ylimääräisiä. Sen klikkinäppäin on yhtälailla pätevä.

Hiiren päällä on myös viiden muistiin tallennetun profiilin vaihtonäppäin. Kaikin puolin perinteistä pelihiirimeininkiä siis. Ne aiemmin mainitut yllätykset tulevatkin vastaan kun otetaan peukalo käyttöön.

Hiiren vasemmassa kyljessä on viisi ei-perinteisesti aseteltua toimintanäppäintä. Alimpana, eli lähimpänä hiirimaton pintaa, oleva näppäin on pari senttiä pitkä. Se on poikkeuksellisen edessä ja lähellä keulaa, joten sen optimaalinen käyttö vaatii käytännössä koura-asentoa. Muutoin menee melkoiseksi kurkotteluksi.

Vasemman kyljen ylälaidassa on kolme näppäintä. Niistä kaksi ovat perinteiset eteen- ja taaksepäin-näppäimet. Niiden yläpuolella on sen sijaan yksi pitkä ja yllätyksen tarjoava kaveri. Kyseinen näppäin toimii nimittäin painamalla sitä ylös- tai alaspäin. Peukalo tottui tähän ajatukseen nopeasti, ja kyseinen ylös/alas-toimintatapa paljastui todella oivalliseksi.

Aerox 5 Wireless sisältää tukun mainioita toimintoja, joita hallitaan SteelSeriesin GG -softalla (Windows 10+ /macOS 10.13+). Softaa ei saa suomenkielisenä, mutta vielä isommaksi harmiksi se ei ole mikään kaikkein loogisimmin toimiva tapaus. Esimerkiksi hiirulaisen kolmeen osaan jaetun RGB-valaistuksen säätäminen oli erikoista kikkailua. Harjoitusta siis tarvitaan.

Hiiren perusasetusten säätäminen on onneksi luontevaa. Mukana on myös oivallinen ”angle snapping” -toiminto, jolla saa halutessaan hiiren toimimaan ainoastaan pääsuuntiin. Tällöin kaikki muut kulmat kuin suoraan ylös, alas, oikealle ja vasemmalle poistetaan käytöstä. Vihdoin saan Paintissa täysin pystysuoria viivoja!

Aerox 5 Wireless sisältää kohtuutehokkaan akun. Käyttöaikaa luvataan 180 tunniksi, mutta tällöin täytyy olla RGB-valojen kanssa varovainen. Erinomaisena piirteenä vaivaisella vartin latausajalla saa 40 tunnin käyttöajan.

SteelSeries Aerox 5 Wireless on erinomaiselta tuntuva ja liukuvilla PTFE-tassuillaan etenkin pehmeillä hiirimatoilla upeasti liikkuva pelihiiri. Sen reikäjuusto-ulkonäöstä voidaan toki olla montaa mieltä, mutta kättä vasten se tuntui ihanalta heti ensihipaisusta lähtien. Päänäppäimissä on upea tuntuma ja vasemman kyljen ylös/alas-näppäin on mainio tuttavuus. Valitettavasti peukalolle tarkoitettu etunäppäin on niin keulassa, ettei se sovellu kaikille kämmenotteella pelaaville.

SteelSeries on onnistunut tekemään lähestulkoon täydellisen ultrakevyen pelihiiren. Pari pientä fiksausta seuraavaan malliin niin täydet viisi tähteä on varma juttu! Lisäksi myös vasenkätiset voisi ottaa huomioon.

SteelSeries Aerox 5 Wireless maksaa 149,99 euroa.

Vinkki: mikäli pärjää vähemmillä näppäimillä ja halajaa vielä kevyemmän pelihiiren, kannattaa kurkata vähän aikaa sitten arvosteltu SteelSeries Aerox 3 Wireless.

YHTEENVETO:
****(*) / *****
Upealta tuntuva, upeasti liikkuva ja yllättävällä erikoisnäppäimellä varustettu ultrakevyt hiiri vakavasti pelinsä ottaville. Kunpa vain etunäppäin olisi lähempänä peukaloa ja hiiren säätösofta toimisi loogisemmin.

Sen verran ärjyt RGB:t että piti laittaa verkkoaidan taakse.