Kostajien kosto – arvostelussa Marvel’s Avengers (XSX)

Square Enixin julkaiseman ja Crystal Dynamicsin kehittämän supersankaroinnin matka ei varsinaisesti alkanut ruusuisesti. Onnistuuko uuden sukupolven versiot kääntämään mahalaskun voitokkaaksi nousuksi, vai onko kostajien tarut jo turistu?

Lievästi sanottuna katastrofaalisen vastaanoton saanut Marvel’s Avengers ei onnistunut vakuuttamaan pelaavaa kansaa julkaisussaan. Nyt useaan kertaan viivästyneet uuden sukupolven versiot on puskettu pihalle ja tarinallekin on saatu jatkoa kahden ilmaisen lisäsisältöpaketin muodossa. Kannattaako mukaan vielä hypätä vai voiko teoksen edelleen jättää marketin hyllylle pölyttymään, kuin Ihmenelosten lisenssin konsanaan?

Korjataanpa heti alkuun muutama väärinkäsitys. Väitän Avengersin kätkeneen sisäänsä ihan oikeasti hyvän videopelin jo julkaisustaan saakka. Valitettavasti joko markkinointipuolen täydellisen osaamattomuuden tai julkaisijan epämääräisten toiveiden ansiosta asia on pyritty naamioimaan tehokkaasti. Mukana alusta saakka ollut pääosin yksinpelattava kampanja on kertakaikkisen erinomainen supersankariseikkailu. Markkinoinnissa pääpainon saanut moninpelattava ja jatkuvaan varusteiden ja hahmon paranteluun perustuva loppupuolisko ei ollut kuitenkaan erityisen houkuttelevaa puuhaa. Nyt pienten lisätäytteiden myötä sekin alkaa jo maistumaan huomattavasti paremmalta.

Noin kymmenen tunnin mittaisen kampanjan jatkaminen epämääräisellä tavaroiden keräilyllä ja hahmotasojen loputtomalla nostolla jätti alkuperäisessä julkaisussa karvaan maun suuhun. Loppupään suossa tarpominen olisikin akuutisti kaivannut edes löyhiä tarinallisia raameja touhua elävöittämään. Haukansilmän suojattina tunnetun Kate Bishopin esittelevä minikampanja Taking Aim antaakin mukavasti lisäpontta pelailuun. Muutaman tunnin mittainen kokonaisuus lisää peliin myös Bishopin hahmon pelattavaksi ja laajentaa viholliskatalogia hieman. Toisena maksuttomana lisäsisältöpakettina julkaistu Future Imperfect puolestaan tuo pelin hahmokatraaseen mukanaan sen hieman tunnetumman Haukansilmän eli Clint Bartonin. Haukkajäbän seikkalu viekin tarinaa hienosti kaukaiseen tulevaisuuten ja hieman Logan-elokuvan puitteita muistuttaviin postapokalyptiseen maisemiin. Yksinään kumpikaan tarinalisäreistä ei vielä mullista kaavaa merkittävästi, mutta yhdessä ne piristävät pakettia kuitenkin tuntuvasti.

Alun perin melko surkeasti pyörinyt ja kohtalaisen määrän bugeja sisältänyt paketti on hiljalleen hioutunut aina vain sulavammaksi. Uuden sukupolven versiot näyttävät graafisesti jo lähes naurettavan hienoilta ja onpa valittavissa myös nopeammalla ruudunpäivitysnopeudella ehostettu grafiikkamuoto. Myös partikkeliefektejä on paranneltu ja sekaan on heitetty isot määrät uusia graafisia kikkoja. Uusien konsolien huomattavasti nopeampi muistiarkkitehtuuri nopeuttaa myös pelin latausaikoja merkittävästi. Karkeasti summattuna uusi versio pyörii sulavammin ja näyttää huomattavasti edellisversiota näyttävämmältä.

Verkossa pelattavaksi suunniteltujen palvelumallipelien joukossa Kostajien keikarointi sijoittuu nykymuodossaan vahvaan keskikastiin. Se tarjoaa rahalle vastinetta huikean näyttävän ja toiminnallisen kampanjan muodossa kompuroiden kuitenkin loppupään tarjonnan vähyydessä. Hissukseen linjoille valuneet lisäsisältöjaksot sekä nyt tapahtunut alustapäivitys valavat onneksi uskoa tulevaisuuteen. Alehintaisena pakettia uskaltaa suositella jo näyttävää yksinpelikampanjaa kaipaaville pelaajille. Bonuksena kokonaisuus sisältää ihan passelin joskin hieman sisältököyhän moninpelimuodon, jossa on kuitenkin vielä lunastamatonta potentiaalia. Avengers Assemble!

Saatavilla: PC, PlayStation 4, PlayStation 4 Pro, PlayStation 5, Xbox One (testattu), Xbox One X, Xbox Series X|S (testattu)
Ikäraja: PEGI 16 (väkivalta, verkko-ostot)

”Pitikin sitten laittaa Thor hakemaan pizzaa. Sillä meni taas salamat ja salamit sekaisin.”