Vuonna 2008 Electronic Artsin tallista pääsi ulos useita täysin uusia pelinimikkeitä, joista muutama osui aikalaisten makuhermoihin tehokkaasti. Erityisesti ruotsalaisen DICEn tuottama Mirror’s Edge ja Visceral Gamesin Dead Space onnistuivat keräämään ympärilleen äänekkään fanijoukon. Molemmat saivat jo aikanaan liudan jatko-osia ja sivuteoksia, mutta sittemmin kumpikin sarja on maannut haudan hiljaisuudessa jo vuosien ajan. Juuri kun toivo jatkosta alkoi hiipua lähes kokonaan, ilmoitettiin alkuperäisen Dead Spacen saavan täyden uusiokäsittelyn.
Uusioversiosta vastuuseen on laitettu alunperin legendaarisen Jade Raymondin perustama Motive kehitysstudio. Tiimin edellisten projektien ollessa ristiriitaisen vastaanoton saanut Star Wars: Battlefront 2 ja hieman paremmin pärjännyt Star Wars: Squadrons, on alkuteoksen faneilla ollut syystäkin epäilyksensä lopputuloksen laadusta. Ilokseni voin todeta, että huolet osoittautuivat turhiksi. Tarjolla on nimittäin jopa Capcomin Resident Evil -sarjan uusioversioille vertoja vetävä mestariteos.
Tarina saa alkunsa USS Kellion korjausaluksen vastaanottaessa hätäkutsun kokonaisten planeettojen louhimiseen erikoistuneelta USG Ishimuralta. Jotain on pielessä, joten piskuruisen Kellionin miehistön olisi tarkoitus rynnätä paikalle asioita korjaamaan. Pieleen menneen telakoitumisen jälkeen aluksen teknikko Isaac Clarke jalkautuu Ishimuralle tarkastamaan tilannetta ja huomaa niin sanotusti ulosteen osuneen tuulettimeen jo hyvä tovi sitten. Kohta juostaankin pitkin likaisia käytäviä pakoon ties minkälaisia avaruuslötköjä ja yritetään selvittää aluksen sekä sen asukkien kohtaloita tarkemmin.
Dead Space on perimmiltään yhdistelmä ensimmäisen Alien-elokuvan ahdistavaa ja likaista avaruuteen sijoittuvaa pelottelua sekä David Cronenbergin alkupään elokuvien kehokauhua. Paul W.S Andersonin ohjaama kulttipätkä Event Horizon ja vuoden 1991 lähes kokonaan unohdettu Dead Space -elokuva lienevät myös vaikuttaneen lopputulokseen enemmän tai vähemmän. Teoksella on lainaelementeistä huolimatta vahvasti omanlainen identiteettinsä.
Kokonaisuudessaan DICEn maineikkaalle Frostbite-moottorille siirretty teos on rakennettu jokaista yksityiskohtaa myöten täysin uusiksi. Ishimuran käytävät eivät koskaan aiemmin olekaan näyttäneet yhtä upean ruosteisilta ja tahmaisilta kuin nyt. Epämääräisesti välkkyvät, viimeisiään vetävät valaisimet, jatkuvasti kipinöitä ulos puskevat sähkölaitteet ja hitaasti kondensaatiovettä kaikkialta valuvat seinät saavat koko komeuden näyttämään uskomattoman tunnelmalliselta. Uusitut grafiikat sekä erityisesti valaisuefektit ovat kerrassaan uskomattoman näyttäviä, ja ero alkuteokseen on suorastaan mykistävä. Visvainen ja kaikin puolin hurmeinen seikkailu maalataan tällä kerralla kuvaruuduille erityisen märillä pensseleillä. Myös uusittu ääniraita tehostettuine tilaääniefekteineen on varsinaista karkkia korville. Jatkuvasti liitoksissaan natiseva ja paukkuva avaruusalus saa jo pelkällä taustametelillään seikkailijat automaattisesti takajaloilleen.
Tarina on säilytetty pääosin ennallaan, mutta se on saanut samalla lisää lihaa luidensa ympärille. Pääjuonen rinnalle on lisätty muutamia sivutehtäviä taustoittamaan Ishimuralla tapahtuneita kauheuksia ja tarinan hahmojen menneisyyttä. Ratkaisu on onnistunut, sillä ensimmäistä kertaa sarjan pariin hyppäävä tuskin edes tajuaa sivutehtävien olevan uusi lisäys. Ishimuran pohjakaavaa, skaalaa ja huoneiden sijaintia on myös muutettu hienovaraisesti. Kaikki havaitsemani muutokset ovat selvästi tehty joko tarinan sujuvoittamiseksi tai tunnelman kohottamiseksi.
Isommin mielipiteitä jakavia muutoksia on mukaan eksynyt muutamia. Päähenkilönä hääräilevä avaruusteknikko Isaac Clarke on nyt alkuteoksesta poiketen täysin ääninäytelty. Rooliin on onneksi saatu sarjan toisesta ja kolmannesta osasta tuttu Gunner Wright. Puheäänen myötä myös miehen kasvot on muokattu muistuttamaan huomattavasti enemmän ääninäyttelijäänsä. Alkuperäisteoksen lukuisia kertoja läpi pelanneelle uudet kasvot ja ääninäyttely hämmensivät alkuun, mutta loppupeleissä kumpaankaan uudistukseen ei tovin jälkeen enää kiinnitä huomiota.
Tekniseltä toteutukseltaan Dead Spacen uusi tuleminen on pääosin erinomaista jälkeä. Frostbite pyörittää visvaisia näkymiä suurimman osan ajasta sametin pehmeästi ja paketin saa rullaamaan myös astetta iäkkäämmällä pc-kokoonpanolla melko siedettävästi. Teos tukee myös luonnollisesti moderneja tekoälypohjaisia resoluutioskaalaimia, kuten Nvidian DLSS:ää ja AMD:n FSR:ää. Säteenseurantaa tuetaan tosin poikkeuksellisen maltillisesti, sillä ainoastaan varjostusta parannetaan tämän raskaaksi tiedetyn tekniikan avulla. Ultraleveitä resoluutioita tuetaan laajalla paletilla myös, mutta hieman yllättäen reippaasti teräväpiirtostandardit alittavia tarkkuuksia voidaan käyttää ilman isompia asetustiedostojen puukotuksia. Ilmeisesti Frostbite skaalaantuu huomattavan tehokkaasti myös alaspäin.
Valitettavasti Dead Space karsii useiden muiden pc:llä julkaistujen uutuuspelien tapaan varjostimien latauksesta johtuvasta töksähtelystä. Vaikka varjostimia pyritään lataamaan etukäteen ensikäynnistyksen yhteydessä, ei töksähtelystä valitettavasti päästä eroon kokonaisuudessaan. Ongelma ei ole kovin suuri, mutta se onnistuu syömään immersiota ajoittain jonkin verran. Todennäköisesti nykimistä voidaan korjailla jälkikäteen päivitysten avulla. Raporttien mukaan konsoliversiot eivät samasta ongelmasta kuitenkaan kärsi.
Reippaalla kymmentuntisella kestollaan ja erinomaisella uudelleenpeluuarvollaan paketti on ehdottomasti esimerkki ensiluokkaisesta uusioversiosta. Vähästä hätkähtämättömiä avaruuspioneereja odottaa selviytymiskauhuseikkailu vailla vertaansa. Toivoa voi, että myös jatko-osat saavat vastaavanlaisen käsittelyn lähivuosien aikana.
Saatavilla: PC (testattu), PlayStation 5, Xbox Series X|S
Ikäraja: PEGI 18 (väkivalta, kielenkäyttö)
YHTEENVETO:
***** / *****
Dead Space on pienestä teknisestä yskähtelystä huolimatta oiva esimerkki siitä, miten klassikkopeliä voidaan uusioversion myötä parantaa lähes jokaisella osa-alueella. Uusittu, prameampi ja sulavoitettu laitos on ehdottomasti tästä eteenpäin tämän tarinan paras versio ja samalla sarjan ehdottoman tervetullut paluu genren kuninkuusluokkaan.
Laite joka sanoi ”ping” oli valitettavasti rikkoutunut. Raimo joutui tyytymään lähimpään korvaavaan tuotteeseen.