Mielipide: Postapokalyptisia pelejä on jo liikaa, keksikää jotain uutta!

Aika ajoin viihteessä ja kulttuurissa kehittyy isoja trendejä, joita seuraavat niin pienet kuin suuretkin tekijät. Viime vuosina on esimerkiksi nähty kyllästymiseen asti zombie-leffoja aina pienen budjetin splatterista World War Z:n (2013) kaltaisiin blockbustereihin. Videopelien puolella tällainen trendi ovat postapokalyptiset pelit.

Maailmanlopun jälkeiseen aikaan sijoittuvia pelejä on todellakin jo tuskaksi asti. Fallout-sarja on tietysti mainittava ensin, mutta heti perään tulee mieleen Metro 2033 (2010) ja Last Light (2013), The Last of Us (2013), Mad Max (2015), Rage (2011), Destiny (2014) ja vaikkapa S.T.A.L.K.E.R. -pelit.

Sitten on kasa pienempiä indie-pelejä, kuten Mushroom 11 (2015), H1Z1 (2015), This War of Mine (2014) ja The Flame in the Flood (2015). Jopa Borderlands ja Gears of War -sarjoissa on postapokalyptisen pelin tunnusmerkkejä, vaikka ne eivät sijoitukaan Maapallolle. Ja useimmat zombie-pelit ovat nekin lähtökohtaisesti postapokalyptisia, kuten esimerkiksi The Walking Dead -episodipeli.

Ja lisää on tulossa: Juuri äskettäin uutisoimme Steamissa pian ilmestyvästä, alkuperäisten Falloutien innoittamasta Underrailista. Kehitteillä on lisäksi esimerkiksi seikkailupeli Impac Winter, MMO-peli Durango, strategiapeli Fall of Civilization, sekä PS4:n (kieltämättä lupaava) Horizon: Zero Dawn.

Fall of Civilization

Tulevassa Fall of Civilizationissa pelaaja johtaa selviytyjäjoukkoa.

En tarkoita sanoa, että mitkään näistä peleistä olisivat välttämättä huonoja, mutta eikö olisi jo aika uusillekin ideoille? Etenkin indie-kehittäjien luulisi tekevän mielummin jotain muuta kuin Fallout-kopioita, sillä sellaisilla on jo nyt täysin mahdotonta erottua massasta.

Postapokalyptisissa peleissä on oma vetovoimansa, aivan samoin kuin zombie-leffoissa, mutta liika on liikaa. Horizon: Zero Dawn näyttää sentään hieman avartavan horisonttia lisäämällä postapokalyptiseen selviytymiseen robottidinosauruksia, mutta enimmäkseen postapokalyptisten pelien maailmat ovat todella kliseisiä.

Samalla kun tarinoissa kierrätetään täysin samoja ideoita, alkaa kuvastokin toistaa itseään: Kaikki on harmaata, raunioitunutta ja ankeaa. Onhan näissä maailmanlopun maisemissa oikeaa melankolista kauneutta, erityisesti vaikkapa The Last of Usin PS4-käännöksessä, mutta alkaa sekin lopulta kyllästyttää.

Ensi vuoden pelitapauksiin kuuluva No Man’s Sky ei ehkä houkutakaan vain siksi, että siinä pääsee tutkimaan vieraita maailmoita. Pelistä julkaistun kuvamateriaalin perusteella se nimittäin näyttää kirjavalta ja elävältä – ei harmaalta ja pystyynkuolleelta.

No Man's Sky 5

No Man’s Skyn maisemissa on värejä ja avaruuden tuntua.

Kysymys kuuluukin, kuinka kauan pelaajat jaksavat vielä vaeltaa maailmanlopun maailmoissa? Vaikka pelaankin parhaillaan tyytyväisenä Fallout 4:ää, en siinäkään jaksa olla erityisen innostunut postapokalyptisestä meiningistä. Omasta puolestani tämä maailmanloppupelien trendi alkaa olla nähty.

Samankaltaisten pelien tehtailu perustuu tietysti siihen, että tuttua tuotetta on helpompi markkinoida. Ainakin elokuva-alalla on käytössä termi pre-sold property, joka tarkoittaa kirjaimellisesti ennalta myytyä ominaisuutta. Aiemminkin tuottoisaksi todettua ominaisuutta (kuten tähtinäyttelijää tai zombeja) kannattaa kierrättää, koska tuo ominaisuus auttaa myymään tuotetta. Tällainen turvallinen suunnittelu on myös helppo perustella sijoittajille. Ongelma on vain siinä, että tutuilla ominaisuuksilla markkinointi kääntyy itseään vastaan kun pelit eivät enää erotu kilpailijoistaan.

Nykyisillä pelimarkkinoilla älykäs suunnittelija tekisi jotakin kirjavaa ja erilaista: Pelin, jossa maailma ei ole tuhoutunut, tai jossa seikkaillaan aivan muissa ulottuvuuksissa. Sillä erottuisi joukosta ja voisi vedota niihin pelaajiin, joita maailmanloput alkavat jo tympiä.

Lisää luettavaa