Villi ja kauniimpi pohjola – Arvostelussa The Elder Scrolls V: Skyrim Special Edition

Bethesdan luoma roolipelijätti Skyrim on oman genrensä merkkiteoksia ja korkealla millä tahansa listalla pohdittaessa viimeisen vuosikymmenen parhaimpia pelejä. Viisi vuotta alkuperäisen julkaisun jälkeen The Elder Scrolls -sarjan viides osa on julkaistu nykyiselle konsolisukupolvelle ja PC:lle remasteroituna versiona. Uusintajulkaisu on paikallaan, sillä Skyrimin kaltaiselle eskapismille ja vaeltelulle jylhissä maisemissa on aina kysyntää hektisempien toimintapelien aikakaudella. Jaksaako teos kuitenkaan lämmittää satoja tunteja villin pohjolan mailla ja mannuilla seikkaillutta veteraania uusintakierrokselle?

skyrimse-rev1

Skyrim on avoimen maailman roolipeli, jossa pelaaja luo oman sankarinsa tutkimaan mitä kaikkea pohjolan kauniilla ja karulla maalla onkaan seikkailijalle tarjota. Pelin koko kartta on alusta alkaen sankarille auki, ja pääjuonen ohella jokaisessa vastaan tulevassa kyläpahasessa, hylätyssä linnakkeessa sekä luolastossa on tarjolla omat seikkailunsa pelaajan ratkottavaksi. Pelin varsinainen juoni lähtee liikkeelle lohikäärmeen hyökkäyksen vuoksi mestauslavalta täpärästi pelastuvan sankarin lähtiessä varoittamaan lähiseudun kyliä tulta syöksevän hirviön uhasta. Pian käy kuitenkin selväksi, että päähahmo on dovakhin, eli surmaamiensa lohikäärmeiden voimat itsellensä ammentava legendaarinen sankari. Minkä takia jo kertaalleen sukupuuttoon kuolleet lohikäärmeet ovat palanneet maailmaan? Sankarin tehtäväksi muodostuu mysteerin selvittäminen ja liskojen palauttaminen takaisin manan majoille. Skyrimin melko puisevan geneerinen ja lyhytkin pääjuoni on pelin ehdottomia heikkouksia, mutta onneksi muut seikkailut pitävät pelaajan kiireisenä liskojahdin ohella.

Skyrimin suola on sen seikkailuja täynnä oleva avoin maailma. Tyypillinen sessio pelin parissa alkaa luonnon keskellä samoillessa, jossa tulee yhtäkkiä vastaan maantierosvojen ryöstämä linna, josta seuraa parhaimmillaan parin tunnin miniseikkailu linnoituksen asukkaiden kohtaloa selvitellessä. Skyrimissa toimii avoimesti myös useita kiltoja kuten soturijärjestö Brotherhood tai salamurhia tehtaileva Dark Brotherhood, joiden riveihin sankarimme voi liittyä. Menestyminen näissä tehtävissä palkitaan parhaimmillaan pitkän juonilinjan päätteeksi jopa nousulla kyseisen järjestön johtotehtäviin. Tai sitten voi vaan toteuttaa itseään toimien kylän aseseppäänä tai keräämiensä yrttien ominaisuuksia tutkivana ja yhdistelevänä alkemistina. Mikään ei myöskään estä vain istuskelemasta kiikkutuolissa lukemassa kaksitoista osaista kirjasarjaa muinaisten keisareiden historiasta. Edellyttäen toki, että on siis napannut ensin sarjan kaikki kirjat kokoelmaansa matkoiltansa. Tunnelmoiminen Skyrimin jylhissä maisemissa kauriita metsästäen samalla kun Jeremy Soulen upea soundtrack soi taustalla on keskeinen osa kokemusta. Skyrimista nauttimisessa on hyvin pitkälti kysymys myös siitä, mitä itse odottaa pelaamiselta.

skyrimse-rev2

Special Edition -julkaisu ei sinänsä tuo mitään uutta sisältöä Skyrimin pelaajille koettavaksi, mutta paketissa ovat mukana peliin julkaistut kolme virallista lisäosaa kokonaisuudessaan. Näistä ensimmäisenä ilmestynyt Dawnguard vie seikkailijan taistelemaan muinaista vampyyrilordia vastaan legendaarisen soturijärjestön riveissä. Hearthfire puolestaan mahdollistaa oman kartanon suunnittelemisen, rakentamisen ja sisustamisen perustuksia myöten oman mielensä mukaan. Viimeisenä ilmestyneessä Dragonbornissa matkustetaan kaukana Skyrimista sijaitsevan Morrowindin rannikolle ja kohdataan edellinen suuri dovakhin. Kaikki viralliset lisäosat ovat varsin tuhteja paketteja ja ehdottomasti kokeilemisen arvoisia: lisäpelattavaa riittää jopa kymmeniksi tunneiksi. Oman kartanon rakentaminen jokaisesta naulasta ja seinähirrestä lähtien on myös mainio lisä pelikokemukseen, sillä kukapa nyt ei haluaisi omistaa omaa punaista tupaa ja perunamaata Skyrimissa.

Julkaisun isoin porkkana ainakin konsolipelaajille ovat peliin lisättävät modit, eli peliyhteisön luomat epäviralliset pelikokemusta muokkaavat lisäosat. PC-pelaajille pelin muokkaaminen modeilla on toki tuttua, mutta Skyrimin myötä ne tuodaan ensi kertaa myös konsolistien ulottuville. Modeja on heti julkaisussa tarjolla toista sataa ja niiden peliin tekemät muutokset ovat mitä mielikuvituksellisimpia grafiikkamuutoksista uusiin kumppaneihin sekä parannelluista kampausmalleista lisätehtäviin. Haastavampaa ja immersiivisempää pelikokemusta hakevan kannattaa lisätä peliin kevyesti pukeutunutta sankaria kangistavat sääelementit ja pakolliset välikuolemat leirinuotion lämmössä. Kaikki tehtävät kertaalleen läpi kahlanneen puolestaan kannattaa ladata mukaan valikoimasta kymmeniä uusia seikkailuja ja hahmodialogeja lisäävät sisältömodit. Tarjonnassa on kaikkea, mitä nyt vaan voi kuvitella aina pelin taistelumusiikit Danger Zonella korvaavista älyttömyyksistä lähtien. Onko Skyrim-kokemus aina tuntunut jotenkin puutteelliselta ilman Conan Barbaarin seikkailuja tai Taru sormusten herrasta -saagasta tuttuja matkakumppaneita? Peliyhteisön tekemillä lisäosilla nämäkin puutteet ovat korjattavissa. Modeista nauttivan konsolistin kannattaa hankkia Skyrim ehdottomasti Xbox Onelle, jolla lisäosille on varattu huomattavasti enemmän tilaa kuin PlayStation 4:llä. Lisäksi PlayStation 4:llä voi käyttää ainoastaan niitä modeja, jotka hyödyntävät alkuperäisen pelin mukana tulevia rakennuselementtejä, mikä sinänsä jo rajoittaa valikoimaa melkoisesti. Tärkeänä huomiona modien käyttäminen myös poistaa saavutukset ja trophyt käytöstä, mikä kiinnostanee ainakin osaa pelaajista.

skyrimse-rev3

Remasteroitu Skyrim on konsoleilla upeannäköinen elämys ja pyörii sujuvasti ilman ongelmia tasaisella 1080p-resoluutiolla. Ulkoasun puolesta peli pärjää helposti ainakin alkuperäiselle PC-versiolle, mutta viisi vuotta vanhan pelimoottorin ongelmat tulevat välillä ikävästi esille, kuten tapahtui myös Fallout 4:n kohdalla. Skyrim pyörii konsoleille tasaisella 30 FPS:n ruudunpäivitysnopeudella, mutta näin vanhan pelin remasteroinnin kohdalla olisi odottanut parempaakin. Osa modeista tuntui myös hieman rikkovan peliä aiheuttaen useampia kaatumisia sekä outoja grafiikkabugeja. Skyrim repi valtavasti tehoja irti edellisen sukupolven konsoleista, mutta nykyisillä laitteilla kokemusta voisi kuvailla spesiaalin sijaan ehkä vain erittäin hienoksi.

Onko Skyrimin uusintaversio sitten ostamisen arvoinen? Pelin aikaisemmin ohittaneille hankintaa voi ehdottomasti suositella, muille ehkä varauksella, mikäli uusintakierros tutuissa maisemissa yhtään polttelee. On vaikea kuvitella, että kaikki lisäosat sisältävän PC-version omistaja saisi tästä paketista paljoakaan irti, mutta konsolisteille sentään paranneltu ulkoasu ja modituki ovat vahvoja myyntiargumentteja. Viidessä vuodessa on tapahtunut paljon ja muutamat sen jälkeen ilmestyneet roolipelit ovat ajaneet Skyrimin ohi monessa asiassa. Harvat pelit kuitenkaan ovat saavuttaneet Skyrimin täydellisen vapauden omaehtoiseen seikkailuun täsmälleen pelaajan haluamalla pelityylillä ja hahmolla. Siinä suhteessa Bethesdan fantasiaseikkailu on edelleen aivan omassa luokassaan.

Saatavilla: PC, PlayStation 4, Xbox One (testattu)
Ikäraja: 18