Elokuun 29. päivä vuonna 1997 Skynet nimeä kantava tekoäly järkeilee ihmiskunnan olevan suuri uhka ja päättää täten langettaa lopullisen tuomion ydinsodan muodossa. Sodan runteleman maailman raunioissa muutamat henkiinjääneet ihmispoloiset joutuvat taistelemaan olemassaolostaan Skynetin luomien tuhoamiseen erikoistuneiden koneiden partioidessa raunioiden keskellä. Kymmeniä vuosia tuomiopäiväksi julistetun tapahtuman jälkeen pieni vastarintaliikkeen yksikkö kaatuu robottien väijytyksessä. Yksikkönsä ainoana selviytyjänä sotamies Jacob Riversin on paettava teloittajiltaan ja etsittävä jostain suojapaikka. Apukaan ei olisi pahaksi.
Alun lähes raiteilla kulkevan parituntisen jälkeen paketti avautuu hieman. Samalla kokonaisuus paljastuu eräänlaiseksi kevyen roolipelaamisen ja räiskinnän välimuodoksi. Terminator: Resistancea on kuvailtu monissa yhteyksissä eräänlaiseksi nykymuotoisten Fallouttien kevytmalliksi. Vertaus ei ole ihan hatusta repäisty, sillä mukana on niin kevyttä hahmonkehitystä kuin haarautuvia dialogipuitakin. Ihailtavasti seikkailun aikana tehdyillä valinnoilla on myös merkitystä muun muassa hengissä selviytyvien hahmojen ja lopetuksen osalta.
Noin kymmentuntisen kampanjan aikana tyylilajia vaihdellaan sujuvasti pariinkin otteeseen. Alussa käteen saadut mutkat eivät riitä edes T-800-mallien naarmuttamiseen, joten pääosin tappajakyborgeja kohdatessa on piilouduttava tai pingottava pakoon. Ensimmäisen kolmanneksen lähes kauhupeliä muistuttavat osiot ovat paketin selvästi kuumottavinta antia. Takaa-ajoista ja piileskelyistä vaihdetaan hissukseen avoimempiin kenttiin, joissa resurssien keruu ja vapaaehtoiset sivutehtävät auttavat kehittämään asearsenaalia ja hahmon kykyjä. Loppupuolella käsiin istutetaan tukevasti useita erilaisia plasmapyssyjä, joilla jopa valtavat Hunter-Killer-tankit muuttuvat korkeintaan hidastustöyssyiksi tien varrella. Alun avuttomuus ja lopun puhdas voimafantasiamasturbointi eivät aina tunnu sopivan samojen kansien sisään, mutta lopulta valinta mahdollistaa näin kompaktissa paketissa koko lähdeteoksen toiminnan kirjon tehokkaan hyödyntämisen.
Teyonin aiemmat fiaskot huomioon ottaen pelkäsin teoksen käynnistäessäni pahinta. Ilokseni sain kuitenkin yllättyä, sillä Terminator: Resistance on itse asiassa pääosin todella nautittava kokonaisuus. Erityisesti elokuvasarjan kahteen ensimmäiseen osaan mieltyneille kyseessä on ajoittain suorastaan hurmokselliseen tilaan saattavaa fanitoimintaa. Tarina sijoittuu maailmanlopun jälkeisille ankeille sotatantereille, mutta pyrkii itse asiasiassa juonellisesti täyttämään aukot alkuperäisten elokuvien tulevaisuusosioiden välissä. Ratkaisu on toimiva, sillä se mahdollistaa kokonaan uuden tarinan, mutta suo silti mahdollisuuden klassikkorainojen vahvoihin raameihin nojailuun. Brad Fiedelin legendaaristen sävelmien tahdittaessa plasmasodankäyntiä tuntee vanha fani olonsa enemmän kuin kotoisaksi.
Pienen kehitysstudion ja todennäköisesti naurettavan pienen budjetin rajat näkyvät lopputuloksesta ajoittain. Graafisesti lopputulos on lähempänä viime sukupolven pelejä kuin nykystandardeja. Ohjaus ei ole aina aivan toivotun tarkkaa ja bugejakin on mukana tuntuvasti. Ongelmat eivät kuitenkaan onnistu vesittämään tunnetta siitä, että kehittäjät ovat todella työskennelleet projektin parissa sydämellään. Kaikesta huokuu läpi aito rakkaus kuuluisaa elokuvasaagaa kohtaan.
Saatavilla: PC, PlayStation 4, PlayStation 4 Pro (testattu), Xbox One, Xbox One X
Ikäraja: PEGI 16 (väkivalta)
Kuin Andy konsanaan, myös T-800 sai uudet legot.