Pitkäikäisen japanilaisen Game Studio -nimisen pelistudion kehittämä ja Bandai Namcon julkaisema Synduality: Echo of Ada on täysin poikkeuslaatuinen julkaisu. Teos pitää sisällään niin villin määrän erilaisia järjestelmiä ja pelityylejä, että sen määrittäminen minkään yksittäisen lajityypin alle on todella hankalaa.
Seikkailu sijoittuu vuoteen 2222. Mystiset myrkkysateet ovat piiskanneet planeetan pintaa jo vuosia muuttaen ulkomaailmassa elävät olennot groteskeiksi hirviöiksi. Sateelta suojaan selvinneet ihmiset ovat pakotettuja elämään maan alla turvabunkkereissa. Pelaajan tehtävä on Drifter-romunkerääjän roolissa louhia ulkomaailmassa kasvavia arvokkaita voimakristalleja, jotka toimivat koko nykyisen yhteiskunnan polttoaineena. Resurssien keräilyn sivussa olisi tarkoitus tutkia menneen maailman raunioita ja selvittää totuus myrkkysateen taustalta.
Kampanja jakautuu moniin erilaisiin osa-alueisiin. Mukana on oman tutkikohdan rakentelua, visual novel -tyylistä tarinankuljetusta, räiskintää ja resurssien hallintaa. Onpa mukaan heitetty jopa ripaus deittailusimulaattoriakin. Pääpiirteittäin pelisessiot jakaantuvat kolmeen eri vaiheeseen. Ensin valmistaudutaan tutkimusmatkaan kehittämällä varusteita, valitsemalla kykyjä, ostamalla ammuksia ja tarkistamalla saatavilla olevat tehtävät. Tämän jälkeen sännätään kentälle itse varustetun mecha-robotin kyydissä keräämään tavaraa, tappamaan vihollisia ja suorittamaan tehtäviä. Lopulta pinnalta pitäisi päästä vielä takaisin, jotta kerättyjä tavaroita voi hyödyntää muun muassa oman tukikohtansa kehittämiseen ja ehostamiseen.
Pelaajan avatarina toimii täysin vapaasti muokattavissa oleva kömpelöhkö mecha-robotti. Robotin seurassa hengailee Magus-tekoälybotti, jonka tehtävänä on skannata maastoa, tehostaa mechan kykyjä ja toimia eräänlaisena juontajana pelin tapahtumille. Magusin ulkomuodon saa suunnitella itse ja teoksen monetisaatiojärjestelmän paino onkin vahvasti kallellaan mobiilipeleistä tuttuun gatcha-systeemiin, jossa tarpeeksi pelaamalla on mahdollista avata avustajalleen erilaisia hiustyylejä, pukuja ja muita kosmeettisia esineitä. Hahmon sekundaarinen funktio on toimia pelaajan romanttisena kohteena, jota voi yrittää liehitellä seikkailun edetessä monin tavoin.
Reaaliaikaisten tutkimusretkien suorittaminen tapahtuu verkossa pelaten. Kartalla on samanaikaisesti useita pelaajahahmoja omia tehtäviään suorittamassa. Halutessaan näitä kohtaan voi avata tulen, ja mikäli tilanne äityy taisteluksi saakka, kerää voittaja myös hävinneen osapuolen resurssit talteen. Maastossa vipeltää pelaajabottien lisäksi tekoälyn ohjaamia vihamielisiä robotteja ja jos jonkinmoisia mutanttiperkeleitä. Tehtävän aikana ei välttämättä tarvitse turvautua voimankäyttöön lainkaan, mutta sen vaara on aina olemassa.
Varovaisuus on valttia ja hosuen tilanteisiin säntäävä romunkerääjä pääsee lähinnä hengestään. Kuolemasta rangaistaan nykypelien mittapuulla tarkasteltuna varsin tuntuvasti. Viikatemiehen kohdatessa menetetään kaikki mukana ollut varusteisto ja tehtävän aikana kerätyt resurssit. Laitteistoaan voi vakuuttaa rahaa vastaan, mutta vakuutukset ovat kalliita ja rahalle olisi valtavasti muitakin käyttökohteita. Usean epäonnistuneen tehtävän putki laittaa lehmänhermoisimmankin pelaajan sietokyvyn aidosti koetukselle. Luonnollisesti myös onnistumisista palkitaan tuntuvasti. Harkittuun riskinottoon perustuva järjestelmä onnistuu koukuttamaan tehokkaasti.
Planeetan pinnalta löytyy ajoittain myös menneistä tapahtumista kertovia artefakteja. Näitä arvoesineitä keräilemällä aukeaa joukko erityisiä juonitehtäviä, joissa pelaaja asetetaan valmiiksi tappiin asti viritetyn robotin puikkoihin suorittamaan ennalta määritettyä tehtävää täysin erillisissä kartoissa. Näissä muusta toiminnasta täysin irrallisissa tehtävissä ei ole riskiä resurssien menettämisestä, joten ne luovat mukavaa tasapainoa hermoja raastavalle peruspelaamiselle. Ne myös antavat vihiä siitä, millaista räiskintähippaa teoksen loppupään koitokset voivat parhaimmillaan olla.
Lue myös: Ninjan kosto – arvostelussa Assassin’s Creed Shadows (PC)
Teknisiltä puitteiltaan kyseessä on kaikkea muuta kuin moderni tai edes etäisesti hyvin optimoitu kokonaisuus. Synduality: Echo of Ada pyörii raudasta riippumatta suorastaan surkeasti. Jopa testikone Beastin järjettömän tehokkaalla raudalla oli ajoittain tyytyminen alle 60 kuvan sekuntivauhteihin. Tilanteen voisi ymmärtää, jos teos näyttäisi edes etäisesti komealta. Valitettavasti visuaalinen anti muistuttaa pääosan ajasta lähinnä varhaisia PlayStation 3 -aikakauden julkaisuja. Tekstuurit ovat ankeita ja maastot yleisesti ottaen karuja. Grafiikkaa ei myöskään voi säätää juuri lainkaan, eikä esimerkiksi ultraleveille resoluutioille ole minkäänlaista tukea.
Mobiiliraudalla pelaaminen ei onnistu käytännössä lainkaan, sillä Steam Deckillä sekä Rog Allylla ruudunpäivitys on täysin pelikelvottomalla tasolla ja grafiikkaan ilmaantuu bonuksena myös lukuisia omituisia virheitä. Jatkuvan verkkoyhteyden vaativa teos ei välttämättä muutenkaan soveltuisi reissun päällä pelattavaksi erityisen hyvin, joten menetys ei siltä osin ole kovinkaan suuri.
Sekametelisoppaa muistuttavasta paketista ja teknisistä kömmähtelyistä huolimatta kokonaisuudessa on jotain outoa vetovoimaa. Vaikka kyseessä on visuaalisesti ruma ja lukuisilla tavoilla kömpelö paketti, huomasin palaavani sen pariin muutaman tehtävän ajaksi usein. Meiningin täysin armoton luonne tuntuu nykyisten pelaajaa kädestä alusta loppuun asti pitävien lälläripelien joukossa sairaalla tavalla miellyttävälle. Kaikille Syndualitya ei missään tapauksessa voi suositella, mutta mikäli kaipaa pelilautaselleen jotain ihan muuta sen perinteisen hernerokan sijaan, saattaa tämä eksoottinen fuusioruokalaji hyvinkin maistua tuoreelta.
Saatavilla: PC (testattu), PS5, PS5 Pro, Xbox Series X|S
Ikäraja: PEGI 12 (kielenkäyttö, väkivalta, pelinsisäiset ostot, seksuaalinen sisältö)
YHTEENVETO:
⭐⭐⭐
Omituinen yhdistelmä robottiräiskintää, resurssienhallintaa ja deittailusimulaattoria pitää otteessaan teknisistä kömmähdyksistään huolimatta. Rankkaa rakkautta ja syviä pettymyksiä tarjoileva paketti ei sovellu kaikille, mutta haasteita pelkäämättömät lehmän hermoilla varustetut pelurit saattavat saada siitä irti paljonkin.
Tehokone “Beast”
Prosessori: AMD Ryzen 7 9800X3D
Keskusmuisti: 64 Gt 6 000 MHz DDR5
Näytönohjain: Nvidia RTX 5090 32 Gt
Tehokone 2 “Valkoinen Valas”
Prosessori: AMD Ryzen 7 7700X
Keskusmuisti: 32 Gt 6 000 MHz DDR5
Näytönohjain: Nvidia RTX 5070 Ti
Yhdistelmäkone “Khimaira”
Prosessori: Intel Core Ultra i5 265K
Keskusmuisti: 48 Gt 8 400 MHz DDR5
Näytönohjain: AMD Radeon 9070XT
Budjettikone “Little Princess”
Prosessori: AMD Ryzen 8700G
Keskusmuisti: 16 Gt 6 000 MHz DDR5
Näytönohjain: AMD Radeon 780M (integroitu)
Rog Ally X
Steam Deck
Lue myös: Kolmoskauden kirot – katsauksessa Call of Duty: Black Ops 6 Season 3
Lue myös: Mustan monoliitin paluu – arvostelussa H9 Flow RGB