Hyvän ja mielenkiintoisen elokuvan katsominen on aina nautinto. Siinä vaiheessa voidaan kuitenkin puhua jo leuan putoamisesta lattiaan, kun katsomiskokemuksen käännetään interaktiiviseksi seikkailuksi. A Way Out on upea, tunteita herättävä tarina kahdesta toisilleen tuntemattomasta miehestä, joille kaltereiden koristama näky on silkkaa myrkkyä. Pakomatkan suunnittelu alkaa, mutta samalla selviää miesten välillä olevan muutakin yhteistä kun pelkkä vankeus.
A Way Outin tarina käsittelee säkenöivän 70-luvun aikaista vankilaelämää Vincentin ja Leon näkökulmasta. Siinä missä Vincent on vasta saapunut suorittamaan tuomiotaan, Leo on ollut kaltereiden takana puolisen vuotta. Konkarivanki saakin Vincentistä seuraa naapuriselliin, minkä vuoksi miehet tutustuvat hiljalleen toisiinsa. Vincent istuu tuomiotaan rahanpesusta, Leo timanttivarkaudesta sekä murhasta. Ajan kuluessa miehet kertovat oman versionsa tuomioistaan sekä perustelevat olevansa syyttömiä omalla tavallaan, minkä ansiosta toverien välille syntyy yhteys. Alamaailman korsto Harvey on ollut enemmän tai vähemmän osallisena miesten tuomioihin. Jannut päättävät paeta vankilasta kostaakseen Harveylle.
A Way Out on kuin interaktiivinen elokuva alusta loppuun. Maisema ja pelattavuus vaihtuvat mukavan tasaisesti, joten kyllästymistä ei ehdi tapahtumaan. Mukaansatempaava tarina kerrotaan erittäin miellyttävällä tavalla kuin tv-sarjan jakso kerrallaan. Miesten taipaleen aikana tutustutaan hiljalleen tovereiden taustatarinoihin sekä heidän elämänkulkuun vankilaan joutumiseen saakka. Kokonaisuus on yhdistelmä erilaista pelattavaa aina ongelmanratkonnasta ympäristön tutkimiseen ja jopa autoilusta räiskintään, joten tekemistä riittää.
Tekemisten lisäksi Leon ja Vincentin persoonat vaikuttavat enemmän tai vähemmän pelattavuuden kulkuun. Leo on äkkipikainen kaveri, joka yleensä toimii ennen ajattelemista. Rauhallisuuden perikuva Vincent on puolestaan selkeästi Leota viisaampi sekä laskelmoivampi. Tarinan aikana törmätään useampaan kohtaukseen, jossa herrat esittävät omat vaihtoehtonsa tapahtumista. Pelaajat pääsevät sopimaan tai kinastelemaan riippuen siitä, kumpi vaihtoehto miellyttää enemmän.
Miesten tarina alkaa vankilan karuista olosuhteista ja etenee episodimaisesti villin luonnon halki suurkaupungin sykkeeseen. Valitettavasti varsinainen pakomatka vankilan porttien ulkopuolelle kestää surullisen vähän aikaa. A Way Outin markkinointi kulminoitui vahvasti ensipaljastuksista asti juuri itse vankilassa juonitteluun, mutta metsän suojiin paetaan harmillisen nopeasti.
Luonnon kauneus ja metsässä piileskely on onneksi suoritettu miellyttävästi. Miehet päätyvät muun muassa kalastamaan alkukantaisella keihästekniikalla sekä rupattelemaan nuotion ääressä, vaikka ovat juuri ja juuri selvinneet hektisestä pakoilusta. Kalastelu ja muut eräjormailut ovat kasa minipelejä, joten pelkän katselun sijaan hommassa on mukana myös tekemisen meininkiä.
Minipelejä ja muuta interaktiivista puuhaa piisaa runsaasti. Pakomatkan aikana törmätään muun muassa rytmipeleihin, ajoneuvojen korjailuun, tikkaan, neljän suoraan ja lopussa jopa räiskintään. Interaktiivisia tekemisiä on selkeästi lisätty tarinan keskelle keventämään tunnelmaa ja tuomaan pilkettä silmäkulmaan. Seikkailun aikana pääsee myös soittelemaan banjoa ja pianoa eräänlaisena kilpailuna, jossa onnistumisesta palkitaan saavutuksella.
Ylistyksestä huolimatta A Way Out kärsii myös negatiivisista puolista, mutta ongelmat eivät ole kaikki itse pelistä johtuvia. Arvostelu suoritettiin alkuperäistä Xbox One -konsolia käyttäen, joka on selkeästi putoamassa kärryiltä rautansa puolesta. Ruudulla näkyy aika-ajoin raakoja sahalaitoja sekä ruudunpäivityksen yskiskelyä, mutta onneksi pelikokemus pysyy silti nautinnolliselta. Toinen huomattava kompastuskivi on A Way Outin kärsimä identiteettikriisi. Tekemisen paljous ja siihen sisältyvä suuri vaihtelevuus näkyy luomistyön ontumisena. Pelattavuus kolmannen persoonan seikkailu- ja tutkimuspelinä on virheetöntä ja nautittavaa, mutta esimerkiksi ajo- sekä räiskintäkohtaukset ovat paikoittain kärsimystä. Erityisesti pelin loppupuolella koetaan jopa eeppiseksi luokiteltava nopeatempoinen ajelu moottoripyörillä, mutta kohtauksen upeudesta huolimatta ohjain oli lentää seinään usein. Ajettavuus on todella nihkeää ja kankeaa, minkä vuoksi pienikin virhe aiheuttaa nopeasti kohtauksen pieleenmenon, joka taas tarkoittaa paluuta tallennuspisteelle. Ajo- ja paukuttelukohtauksista selviää kyllä loppupeleissä, mutta turhautumista on lähestulkoon mahdotonta välttää.
Pienistä teknisistä ongelmista huolimatta A Way Out on silti yksi vuoden 2018 parhaimpia kokemuksia niin pelinä kuin käytännössä elokuvanakin. Pakotettu yhteistyö saattaa olla kompastuskivenä joillekin, mutta pelattavuus on kahdelle kaverille niin hyvin toteutettu, että pelot kannattaa unohtaa. A Way Outin kaltaista lähes vanhanaikaista saman sohvan kimppapelailua soisi olla nykypäivänä enemmän, sillä se tuntuu genrenä toimivan erittäin mainiosti vielä tänäkin päivänä.
Saatavilla: PC, PlayStation 4, Xbox One (testattu)
Ikäraja: 18 (PEGI)