Kolmen armeijan sotilas – arvostelussa Call of Duty: Black Ops 4

Vuosi 2018 on saavuttamassa loppuaan, mikä tarkoittaa jokavuotuisen Call of Dutyn saapumista markkinoille. Tällä kertaa nautitaan Treyarchin kehittämän Black Ops -sarjan neljännestä osasta. Vieläkö jo hieman vanhahkolla nimellä marssitaan etulinjaan voittajana, vai olisiko ollut aika luoda täysin uusi saaga?

04.11.2018

Viime vuonna julkaistu Sledgehammer Gamesin näkemys Call of Dutystä toisen maailmansodan mittelöissä oli kaikenkaikkiaan monessa suhteessa toimiva paketti. Paluu sen hetkisestä futuristisesta näkemyksestä takaisin sarjan juurille oli fanien suuressa ylistyksessä, ja kehut näkyivät myyntiluvuissa sekä kommuunin kiittelyssä. WWII:n suosio kuitenkin hiipui yllättävän nopeasti kehittäjien toimesta, kun peliä alettiin päivittämään ei-toivottuun suuntaan. Allekirjoittanutkin luopui valtavan alkuinnostuksen jälkeen jopa pelottavan nopeasti M1 Garandistaan ja siirtyi täysin muille taistelukentille. Näin vuosi myöhemmin WWII:n pelattavuus ja muutokset ovat kaaottinen läjä suurta pettymystä, joten on aika nostaa katse kohti seuraavaa megasarjan osaa.

Tuorein Call of Duty painottuu tällä kertaa moninpeliin ja jälleen uuteen zombisaagaan. Mukaan on lyöty myös tämän hetken trendaavin pelimuoto battle royale. Black Ops 4 palaa tietyllä tapaa futuristisempaan suuntaan, mutta liikkuvuus ja pelattavuus on onneksi pidetty niin sanotusti perinteitä kunnioittavana. Rakettireput, seinäkiipeilyt ynnä muut avaruusajan hilavitkuttimet loistavat poissaolollaan – ja hyvä niin. Yllätykseksi perinteisestä kaavasta on kuitenkin poistettu mahtipontinen yksinpelikampanja. Tarinatilan puute tosin näkyy muiden pelimuotojen hionnassa ja laadussa, joten valinta ei ole mennyt täysin pieleen. Henkilökohtaisesti kampanjan puutos ei aiheuta mielipahaa, mutta silti toivon, ettei ratkaisu jää pysyväksi Call of Dutyn kohdalle.

Yksinpelikampanjan korvikkeeksi on tuotu Specialist HQ -niminen osuus, joka toimii eräänlaisena virtuaalisotilaan koulutusohjelmana. Treenailun sekaan on heitetty joukko välivideoita eräänlaiseksi tarinaksi, mutta lopputulos on sen verran repaleinen, että kerronnasta ei oikein ota tolkkua. HQ:ssa käydään läpi jokainen pelattava spesialistihahmo, napakka tiivistys heidän taustoistaan ja kuinka hahmo toimii taistelukentillä. Pelaajan täytyisi käsitellä samaan aikaan yhtä isompaa taustatarinaa ja sen lisäksi jokaisen erikoissotilaan omaa kertomusta, mikä tekee lopputuloksesta rumaa sotkua. Kerrontaan on kuitenkin nähty sen verran vaivaa, että Black Ops 4 on selkeästi alunperin sisältänyt kampanjan, joka on kuitenkin pyyhitty suunnittelupöydiltä kehitystyön varrella.

Black Ops 4:n moninpeli vaikuttaa ensivilkaisulla tutulta hutulta, mutta Specialist-hahmoluokat kääntävät pelattavuuden erilaiselle tasolle. Pelattavuus on edelleen ehtaa ja toimivaa Call of Duty -menoa, mutta erikoissotilaiden läsnäolo tuo soppaan paljon elementtejä Overwatchista. Vaikka jokainen taistelija on pohjimmiltaan tehokas tappokone, jokaiselle sotilaalle on oma tyylinsä sodassa. Specialisteilla on käytössään kaksi erikoiskykyä ja jokainen on omanlaisensa. Osa joukoista pärjää paremmin hyökkäämisessä, toiset loistavat puolustuksessa ja loput tukevat tiimiä. Esimerkiksi Crashillä on käytössään ammuslaatikoita ja elämäpisteboostereita, joilla avustetaan ja aseistetaan tiimi hampaisiin asti. Ajax omistaa leveän rynnäkkökilven ja yhdeksän kertaa laukeavan valokranaatin, joilla voi saada vastustajansa helposti ansaan samalla kun loppujoukkue rynnistää päälle.

Verkkokahinointeihin on puhallettu uusia tuulia myös elämäpistejärjestelmän uudistamisella. Viime vuoden WWII:ssa takaisin tuotu manuaalinen parantelu esiintyi vain yksinpelikampanjassa, mutta Black Ops 4 tempaisee järjestelmän myös verkkopelin puolelle. Nopeatempoisuuden ylläpitämiseksi on pelaajien terveyspisteitä lisätty sekä tappoaikaa pidennetty. Helpommin sanottuna kestät siis itse enemmän vahinkoa ja aseet tekevät sitä hieman aiempaa vähemmän. Räiskintä on kuitenkin edelleen nopeaa elä ja kuole -tyyppistä toimintaa, eli tahti ei onneksi ole hiipunut.

Moninpelissä on perinteisten pelimoodien lisäksi myös kovasti huomiota herättävä Heist. Uutuustilaa voi kuvailla helpoiten vertaamalla sitä PC-pelien legenda Counter-Strikeen. Idea on pohjimmiltaan sama, mutta pommilla uhkailun sijaan joukkueet asetellaan vastakkain ryöväämään rahasäkkiä samanaikaisesti. Joukkueet aloittavat pistoolit kädessä ja pieni tukku virtuaalivaluuttaa taskussa. Rahalla ostellaan sitten parempia tuliluikkuja tai suojavarusteita luotisateita varten. Seuraaviin eriin ansaitaan rahaa vihollisia tappamalla ja kierroksia voittamalla. Heist on sarjan perinteiseen menoon verrattuna huomattavasti taktisempaa ja rauhallisempaa meininkiä, joten pelimuotoon tutustuminen on mielenkiintoinen vaihtoehto. Heististä ei kuitenkaan ole korvaajaksi esimerkiksi edellä mainitulle Counter-Strikelle, sillä CS hoitaa pelimuodon paljon hiotummalla tekniikalla.

Karttatarjonnasta on mainittava, että tuore Call of Duty kosiskelee erityisesti aikaisempia Black Ops -sarjan faneja tutustumaan uusimpaan eepokseen. Moninpelin karttavalikoiman uutuuksien seasta paljastuu aikaisempien osien suosittujen karttojen remasteroituja versioita. Luotien ja veren lisäksi taistelukentillä voi lentää helposti myös muistojen aallot, sillä maisemat ovat todella tuttuja.

Elävien kuolleiden armeija saapuu osana Black Opsia myös tänäkin vuonna. Poistetun yksinpelikampanjan jättämä työtila näkyy myös zombeissa todella selkeästi. Pelimuoto ja siihen kuuluva tarjonta on laajempi kuin koskaan. Julkaisussa on yleensä nähty yksi kartta pelaajien koluttavaksi, mutta Black Ops 4 iskee heti kättelyyn kolme erilaista karttaa ruokapöytään. Extrana vielä neljäs, jos omistaa pelistä deluxeversion tai ostaa kausipassin pohjapelin kaveriksi. Kartoista kaksi on täysin uusia, jotka sisältävät oman tarinansa epäkuolleiden uudesta tulemista uusien sankareiden kera. Loput kaksi ovat uusioversioita sarjan aikaisemmista osista.

Isomman karttavalikoiman lisäksi epäkuolleiden sotaa on laajennettu myös pelattavuuden suhteen. Loputtomiin jatkuvan hordetilan voi nyt kokea neljällä eri vaikeusasteella ja nupiksi valita itse omat varusteet sekä aseistuksen paukuttelua varten. Vapaamuotoista varustelua esiteltiin jo WWII:n parissa ja fanit kiittelivät kovasti järjestelmää jo silloin. Edellä mainitut valinnanvapaudet kääntävät zombimoodin hetkessä pelkästä selviytymiskamppailusta paljon laajemmaksi pelikokemukseksi. Pelaajan varustus ei jää pelkästään tuliluikkuihin, vaan kyseessä on samanlaista kikkailua kuin moninpelin Specialisteillakin. Voit halutessasi olla joukkosi tehokkain tappokone tai vaihtoehtoisesti se tiimiä tukeva sankari, joka pitää porukan lippaat pullollaan.

Myös yksinäisille zombimetsästäjille on tuotu uutta siimaa taistoihin. Pelaaja voi halutessaan lisätä soolo-otteluihinsa tietokoneen ohjastamia taistelijoita. Tekoälytovereita voi napata seurueeseen maksimissaan kolme kappaletta, ja suureksi yllätykseksi nämä ovat jopa päteviä työssään. Pelaajan ei tarvitse esimerkiksi availla kartoissa esiintyviä maksullisia ovia täysin yksin, vaan tekoälyn ohjastama soturi saattaa aika-ajoin tehdä sen puolestasi. Ovien availu siis laajentaa pelattavaa aluetta, joka tuo mukanaan uusia aseita ja muuta tutkittavaa.

Blackout, eli Black Ops 4:sen näkemys battle royale -genrestä, on Call of Dutyn uusi aluevaltaus. Paperilla homma on tuttua heille, keillä on jo kokemusta huippusuositusta pelimuodosta esimerkiksi Fortniten kohdalla. Monta pelaajaa syöksyy taivaalta laskuvarjoineen isolle kartalle mittelemään siitä, kuka on viimeisenä pystyssä. Yksinäisten susien lisäksi taisteluun voi liittyä myös pareina tai neljän pelaajan ryhmissä. Jo muutamien kierrosten jälkeen voidaan todeta, että vaikka Treyarch on genressä tulokas, on Blackout yksi parhaiten hiottu battle royale -kokemus tähän mennessä.

Blackoutin suurin viehätysvoima on sen pelattavuuden mielekkyys. Battle royale yhdistettynä Call of Dutyn lähes virheettömään räiskintä- ja liikkumismekaniikkaan on helposti lähestyttävä kokonaisuus, johon voi tarttua tulokas tai konkari. Blackout on loppuun asti optimoitu, eikä pelattavuus kärsi esimerkiksi PUBGin kaltaisesta Early Access -helvetistä, jossa pelaaja joutuu tämän tästä varautumaan optimoinnin puutteisiin tai massivisiin pelimoottorin muutoksiin. Pelimoodiin ei tosin kannata sukeltaa samalla tavalla kuin moninpelin vauhdinhurmaan. Vaikka kyseessä on Call of Duty, kannattaa Blackoutiin suhtautua juuri päinvastoin.

Call of Duty: Black Ops 4 on ehdottomasti suurin kehitysaskel räiskintäsarjan historiassa viimeisen kuuden vuoden ajalta. Aikanaan vuonna 2012 ilmestynyt Black Ops 2 vei Call of Dutyn ensimmäisenä lähemmäs lähitulevaisuutta futuristilla viboillaan. Tästä käynnistyi pelisarjan identiteettikriisi, joka piti pelattavuutta lähes samanlaisena vuodesta toiseen, mutta samalla vei karkeasti sanottuna toimintaa yhä kauemmas sci-fin suuntaan. WWII palautti CoDin takaisin juurilleen, minkä jälkeen Black Ops 4 päätti yhdistää klassisen pelattavuuden tähän uuteen ilmeeseen. Tuorein paketti tuo vanhaan kaavaan läjän uudistuksia poistaen samalla yksinpelikokemuksen. Tästä puutteesta huolimatta Black Ops 4 saattaa olla ainakin verkkopelaajan silmissä yksi parhaimpia Call of Dutyjä, mitä on hetkeen nähty.

Saatavilla: PC, PlayStation 4, PlayStation 4 Pro, Xbox One, Xbox One X (testattu)
Ikäraja: PEGI 18 (väkivalta, kielenkäyttö)

Lisää luettavaa