Nintendon alustojen perisynti on ollut jo useamman sukupolven ajan räiskintäpelien puute. Konsolien alkupäissä on nähty puolivillaisia käännöksiä, mutta sen jälkeen battlefieldit ja callofdutyt ovat jääneet kilpailijoiden etuoikeudeksi. Wii U:lle julkaistu Splatoon korjasi tilannetta nintendomaisen värikkäällä tavalla, mutta teos ilmestyi laitteen ollessa jo elinkaarensa loppupäässä. Pohja oli kuitenkin hyvä, joten pakettia on voitu laventaa jo Switchin alkumetreille. Splatoon 2 onkin omalaatuinen ja mainio lisäys Nintendon pelivalikoimaan.
Splatoon 2 muuttaa perinteisten räiskintäpelien sapluunaa: tällä kertaa vihollisiin osuminen ei edes kannata. Pelin keskiössä ovat värikuula-aseilla varustetut tiimit, jotka pyrkivät töhrimään ympäristöä parhaansa mukaan. Kuten toimintapeleissä yleensäkin, myös Splatoon 2:n pääjuttu on verkkoräiskintä. Tekijät ovat onneksi silti laittaneet mukaan varsin oivallista puuhasteltavaa itsekseen töhrivällekin.
Noin pari iltaa kestävän yksinpelin simppeli perusidea on kerätä Zapfish-olentoja. Kyseessä on kaikesta huolimatta pelkkä hämäys, sillä todellisuudessa kampanja on tulevan verkkopelaajan peruskoulutuskausi. Pelin niksit, kikat ja mahdollisuudet iskostetaan salakavalasti pelaajan selkärankaan uinumaan loppukampanjan ajaksi. Etenkin alkuun kankealta tuntuva maalinuljaskaksi muuttuminen tuntuu parin tunnin jälkeen luontevalta ja nopealta tavalta liikkua sotatantereella. Yksinpeli on käytännön treenitilaksi erittäin hauskaa ja mukavaa lystiä muutamaksi tunniksi.
Pelin suurin vahvuus on verkkopelissä. Yksinkertaisin ja pelatuin tila on Turf War, jossa kaksi neljän hengen joukkuetta kerääntyy sottaamaan ympäristöään. Voittajatiimiksi nousee se, kumman väriläiskät ovat sutanneet suuremman osan pelialueesta. Vihollistaistelijoitakin voi kylvettää maalissa, jolloin nämä katoavat kartalta hetkeksi. Vihollistöhrijöihin keskittyminen on kuitenkin varsinaisesta ympäristötuhosta pois, joten parhaiten pärjäävät tiimit tapaavat fokusoitua pääasiassa värisanomansa levittämiseen.
Tekijätiimi on jostain eriskummallisesta syystä päättänyt kätkeä muita tiloja kokemuksen ja aikataulujen taakse. Kunhan pelikertoja on kertynyt plakkariin riittävästi, aukeaa tarjolle lisää vaihtoehtoja. Vaikka erilaiset variaatiot ovat luonnollisesti pääasiassa genren vakioituneita tiloja, tuo Splatoon 2:n värikuulasota niihin oman kivan lisämausteensa. Splat Zonessa vallattavat sektorit ja Tower Controllin selviytymistoiminta viihdyttää helposti aikansa, mutta vain Salmon Run nousee Turf Warin tasolle. Salmon Run laittaa pelaajat yhteistyöhön vihollisaaltoja vastaan, joka on värikuulasotana jostain syystä kilpaveljiään hauskempaa.
Toimiva pelimekaniikka ja mukava variaatio sotatiloissa tekee Splatoon 2:sta mainion paketin. Harmillisesti mukaan on kuitenkin mahtunut yksittäisiä murheitakin. Ensinnäkin kenttäkierron soisi olevan verkossa hitusen monipuolisempi, sillä pidemmän iltasession aikana joutuu nuohoamaan samoja karttoja tämän tästä. Lisäksi Salmon Runin sijoittaminen tekijöiden mielivaltaisten kalenterihetkien taakse on käsittämätön päätös. Vaikka tilaan pääsee käsiksi noin vuoropäivinä, ei se pahemmin lämmitä turhina huili-iltoina.
Toisin kuin kilpailevissa räiskinnöissä, Splatoon 2 luottaa valikoiden sijasta ”keskushubiin”. Niin pelitilat kuin varustekaupat ovat jemmattuna aulatilan putiikkeihin. Systeemi on mukavan persoonallinen ja pelimaailmaa tukeva, mutta eihän se nopeudessa pääse perinteisen ratkaisun tasolle.
Tekniset puitteet ovat muutoin oivallisella tasolla. Värikäs ja miellyttävä pelimaailma on ilkikurisia räiskijänaperoita lukuun ottamatta miellyttävä ja lapsenomainen. Ulkoasu pyörii sulavasti, äänimaailma on nintendomaisen hilpeä ja verkkopeli toimii moitteitta. Seuraakin on tarjolla runsain mitoin, joten ainakaan arvostelusessioiden aikana ei tarvinnut vartoilla matseja liian pitkään. Ainoa suurempi moite on äänichatin ja muiden härpäkkeiden sitominen älypuhelinsovelluksen taakse. Systeemi toki toimii riittävän hyvin, mutta eihän jokapäiväisen ominaisuuden käyttämisen pitäisi olla näin vaikea pähkinä purtavaksi.
Splatoon 2 on Nintendolle tyypilliseen tapaan värikäs, hilpeä ja persoonallinen julkaisu. Teos kääntää räiskintäpelien perusidean hauskalla tavalla ympäri, mikä tekee toiminnasta viihdyttävää ja koko perheelle sopivaa viihdettä. Tekijöiden hölmöt päätökset äänichatin ja Salmon Runin tiimoilta jäävät kauneusvirheiksi, sillä peli itsessään on erinomainen lisä Switchin alkupään valikoimaan. Ympäristön sotkeminen kun ei ole koskaan ollut näin hauskaa!
Saatavilla: Nintendo Switch
Ikäraja: PEGI 7 (väkivalta)