Bethesdan teokset ovat tunnettuja väkivallasta, silmäkarkista, vaikuttavasta tekniikasta sekä eeppisyydestä – eli käytännössä kaikesta siitä, mitä Nintendon laitteilla harvemmin koetaan. Siksi onkin yllättävää, että julkaisijajätti on ottanut asiakseen tuoda Switchille suurimpia nimikkeitään aina Skyrimistä Wolfensteiniin. Käännöspoppoon ensimmäinen julkaisu on kenties yllättävin, sillä Mariot ja kumppanit saavat seuraa räiskintäsarjojen klassikosta, Doomista.
Alkujaan keväällä 2016 julkaistu Doom on räiskintäteos, jossa asenne korvaa juonet ja tunne-elämykset. Kun asiat menevät tiedekeskuksessa plörinäksi, on pelin sankarin ratkottava hirviödilemma rynkyin ja haulikoin. Kevyttä juonta kuljetetaan pääasiassa radiopuheluin sekä piilotetuin ääninauhoin, mutta tarina on täysin yhdentekevä. Se ei kuitenkaan ole moite, sillä muut osa-alueet paikkaavat pienen puutteen lyijyllä.
Doomin juju on vielä vuosikymmenten jälkeenkin asenne, räiskintä ja väkivalta. Taustalla raikava rokkaava ääniraita on omiaan nopeatempoiselle menolle, jossa aseet laulavat ja luodit ovat kulutustavaraa. Jo alkumetrit tekevät asian selväksi: ensimmäiset demonit tapetaan ilman minkäänlaista ohjeistusta tai alustusta. Helvetistä ponnistavat hirviöt saavat roiman kymmentuntisen kampanjan aikana kuonoonsa mitä monipuolisimmalla asekatraalla. Valikoimaan lukeutuu haulikkoja, rynkkyjä, pistooleja ja moottorisaha – nyrkkejä unohtamatta.
Tekijätiimi on tiennyt täsmälleen sen, kuinka pelaajalle saadaan tunne voittamattomuudesta. Brutaalista menosta palkitseva systeemi suosii liikkuvaa, väkivaltaista ja tappavaa pelityyliä. Nerokkain oivallus on ehdottomasti vihollisilta tippuvissa terveys- ja ammuslaatikoissa. Sankarille heruu murhatyöstä enemmän saalista, mikäli verityö saatetaan loppuun lähietäisyydeltä. Systeemi on oivaltava ja hauska: se palkitsee henkitoreissa olevan sankarin riskinoton. Etäältäkin voi halutessaan hiippailla ja räiskiä – silloin vain pelaa Doominsa väärin.
Switch-versio ei valitettavasti kuitenkaan pelattavuudessa pärjää aivan toisille alustoille. Joy-Coneille käännetty ohjaus tuntuu etenkin alkuun melkoisen kiikkerältä ja epätarkalta, mikä on Doomin kaltaisessa teoksessa kriittinen murhe. Onneksi ohjaukseen tottuu nopeasti. Pelatessa nousi kuitenkin jatkuvasti mieleen ajatus, että peliä olisi luultavasti mukavampi pelata toisenlaisella padilla. Joy-Conit ajavat asiansa, mutta Pro-ohjain kannattaa silti hankkia Doomin kylkiäiseksi.
Yksinpelikampanja jättää toivomisen varaa myös teknisellä puolella. Kilpailevien alustojen ruudunpäivitys ja resoluutio ovat Switchillä valitettavasti vain kaunis haave. 30 kuvan sekuntitahti on monille riittävästi, mutta turhan alas ruuvattu kuvantarkkuus jättää tv-ruudulla pelatessa kylmäksi. Sinänsä komea ja tyylikäs visuaalinen anti ei valitettavasti pääse Switchillä oikeuksiinsa. Ongelma on kuitenkin lähinnä alitajuntainen, sillä kiihkeimpien räiskintäkohtausten aikana ei silmäkarkin vilkuilulle ole mahdollisuutta.
Käännöksen asema pikkuveliversiona näkyy myös sisällössä. Siinä missä alkuperäisissä julkaisuissa saattoi rakennella omia karttoja muiden pelattavaksi, Switchille kyseinen SnapMap-tila ei ole mahtunut. Onneksi Bethesda on antanut Nintendon alustalle korvikkeeksi kausipassiin lukeutuneen sisällön. Tästä sisällöstä merkittävin anti on verkkopeliä laajentava kolmen kartan satsi. Moninpeli onkin mainiota antia, jossa piisasi arvosteluiltoina seuraa riittämiin asti.
Kun kampanjan on läpäissyt, lisävastinetta rahalleen saa Arcade-tilasta. Pistepohjainen pelimoodi antaa pelaajalle kaikki aseet ja kyvyt käyttöön alkumetreistä lähtien. Tavoitteena on yksinkertaisesti kipittää kentät läpi niin nopeasti ja brutaalisti kuin mahdollista. Saavutettuja pistepotteja verrataan verkossa kavereiden vastaaviin, minkä lisäksi peli antaa erilaisia palkintoja ja mitaleja onnistuneista suorituksista.
Doom on erinomainen räiskintäpeli, joka ei kalpene yhdenkään kilpailijan rinnalla. Switch-version kannalta on kuitenkin harmi, että kilpailevien alustojen versiot ovat etenkin visuaalisesti niin paljon parempia. Mikäli Nintendon konsoli on kuitenkin ainoa hyllyssä oleva pelilaite, tarjolla ei ole ainakaan toistaiseksi ensimmäistäkään yhtä hyvää räiskintäpeliä. Doom on vaikuttava ja asennevetoinen pläjäys, jonka parissa viihtyy varmasti. Doom on edelleen markkinoiden munakkain räiskintä.
Saatavilla: PC, PlayStation 4, Switch (testattu), Xbox One
Ikäraja: PEGI 18 (väkivalta, kielenkäyttö)