Assassin’s Creed -sarja sai tänä vuonna poikkeuksellisesti kaksi uutta osaa. Kotikonsoleilla ja tietokoneilla nähty Mirage palautti menon lähemmäs männä vuosien hiippailuun keskittyneitä osia. Yksinoikeudella Metan VR-kypärille saapunut Assassin’s Creed Nexus puolestaan on alusta alkaen virtuaalitodellisuuteen suunniteltu sivuosa. Vaikka seikkailun hahmot ja maisemat ovat pääosin tuttuja, on kokemus täysin uudenlainen.
Muutamista aiemmista osista tuttuun tapaan seikkailu saa alkunsa salamurhaajien killan jäsenen soluttautuessa pahojen Temppeliritareiden omistaman Abstergo-yrityksen sisälle. Lafkan sisältä käsin nimetön hakkeri perehtyy kolmen ennalta tutun salamurhaajan elämänvaiheisiin samalla firman toimintaa sabotoiden. Abstergon kehittämän Animus-laitteen avulla hypätään kolmen eri historiallisen ajanjakson välillä. Pelattavien hahmojen joukkoon lukeutuu fanien suursuosikki Ezion lisäksi myös Odysseysta tuttu Kassandra ja mielipiteet jakaneen kolmannen osan Ratonhnhaké:ton. Hahmoja tuntemattomille mainittakoon, että seikkailut tapahtuvat renessanssin ajan Italiassa, antiikin Kreikassa ja vallankumouksen aikaisessa Amerikassa.
VR-kypärä päässä pelaajat päästetään salamurhaamaan, harrastamaan parkouria historiallisissa kohteissa ja taistelemaan jos jonkinmoisilla astaloilla. Perustouhujen lisäksi tarjolla on minipelejä, nopeushaasteita ja muita piilotettuja yllätyksiä. Maailma itsessään on mallinnettu upeasti, joskin Meta Quest -laitteiden vaatimaton suorituskyky on selvästi toiminut jossain määrin rajoittavana tekijänä graafisen annin osalta. Liikkeessä laitteiston laskentatehon vähäisyyttä ei juurikaan huomaa ja illuusio elävästä, hengittävästä maailmasta on saavutettu onnistuneesti.
Se, mikä krumeluurissa hävitään, voitetaan onneksi interaktiivisuudessa. Käytännössä kaikkea pelin maailmassa lojuvaa esineistöä ja rekvisiittaa voi hypistellä käsissään, tarkastella lähemmin tai vaikkapa heitellä ympäriinsä. Esineet, työkalut ja aseet toimivat juuri niin kuin olettaa voi. Useat kampanjan aikana eteen osuvat pulmat myös rakentuvat tavaroiden tutkimiseen ja pyörittelyyn liittyvien mekanismien ympärille. Sarjan tunnusmerkiksi muodostunut parkour-pompinta nousee virtuaalitodellisuudessa aivan omilla sfääreilleen. Kattojen tasolla juoksentelu ja heinäkasoihin kymmenien metrien korkeudelta sukeltaminen vääntävät vatsanpohjassa sen verran rankasti kokenuttakin pelaajaa, että vähemmän VR-touhuihin perehtyneen on syytä pitää pahoinvointia ehkäiseviä järjestelmiä päällä varsin laajalti.
Teoksen ehdottomasti heikointa antia on varsinainen taistelu. Etenkin Kassandran osioissa ylikorostunut teräksen kalistelu tuntuu ihan passelilta, mutta meno on pidemmän päälle varsin puuduttavaa touhua. Vihollisen liikkeiden ennalta lukeminen, suojautuminen ja vastaiskun tekeminen muuttuu lopulta varsin monotoniseksi eikä parhaiden VR-kahinoiden tasolle ylletä tällä osa-alueella millään. Onnistuneesti hiiviskelemällä ja salamurhia oikeaoppisesti toteuttamalla suuren osan taisteluista voi sentään välttää.
Ubisoftin Red Storm -studiolle on selvästi annettu emoyhtiön taholta kattava budjetti teoksen toteutukseen. Upeasti mallinnettujen miljöiden rinnalle on sävelletty sarjan teemoja upeasti mukailevaa musiikkia. Yleisesti ottaen koko audiovisuaalinen anti suorastaan henkii laatua. Ääninäytteyttelijöiksi on palkattu sarjan tuttuja vakiokasvoja koko pitkäikäisen saagan varrelta. Pääpahiksen roolissa herkullisesti häärivä Morena Baccarin ansaitsee suorituksestaan suitsutusta.
Paketin isoin miinus tulee lopulta julkaisun käyttöalustasta. Ainoastaan Metan omille Quest 2-, 3- ja Pro-laseille toistaiseksi julkaistu teos kärsii alustan omista oikuista ajoittain pahasti. Muutamaan otteeseen Quest 2 -lasini alkoivat seuraamaan liikeohjaimia huomattavalla viiveellä. Välillä kypärän huonealueen seuranta lakkasi toimimasta kunnolla, mikä esti muun muassa kiipeilyn kokonaan. Pahimmassa tapauksessa seikkailua jatkaakseen koko kypärä oli käynnistettävä uudelleen tasaisin väliajoin. Harrastajafoorumeita selaamalla paljastui myös, etten suinkaan ole ainoa samoista ongelmista kärsinyt. Toivottavaa olisi, että näin upea kattaus pelattavaa ei jäisi yhden alustan vangiksi. Jos maailmassa on oikeutta ja kohtuutta, saadaan Assassin’s Creed Nexus VR kokea seuraavaksi esimerkiksi Steam VR:n tai PSVR 2:n puolella.
Vaikka kyseessä on virtuaalitodellisuuteen sijoittuva sivuosa, on tarjolla ihan täysi kattaus pelattavaa. Muutaman tunnin mittaiset tekniikkademot häpeään saattava kokonaisuus on suurilla tuotantoarvoilla ja ajatuksella suunniteltu täysimittainen paketti. Kolmeen eri aikakauteen sijoittuvasta seikkailusta ja ne yhteen sitovasta pääjuonesta koostuvan kampanjan läpäisyyn kuluu hieman pelitavasta riippuen 15-20 tuntia. Tarinamoodin lisäksi tarjolla on myös varsin runsas kattaus sivutoimintaa, jolla peliajan voi halutessaan lähes tuplata.
Kaiken kaikkiaan Assassin’s Creed Nexus VR on PSVR 2:n Horizon: Call of the Mountainin ohella yksi parhaista virtuaalilaseille koskaan kehitetyistä julkaisuista. Kyseessä on virtuaalitodellisuuden rajoitukset ja vahvuudet huomioiden suunniteltu täysimittainen seikkailupeli. Samalla se on pitkäikäisen sarjan faneille suoranainen rakkauskirje. Nopeasti puuduttavaksi käyvä taistelujärjestelmä ja rajattu julkaisualusta ovat oikeastaan koko julkaisun ainoat moitittavat osa-alueet. Toivottavasti teos nähdään tulevaisuudessa vielä laajemmalla laitteistokannalla.
Saatavilla: Meta Quest 2 (testattu), Meta Pro, Meta Quest 3
Ikäraja: PEGI 18 (väkivalta)
YHTEENVETO:
****(*) / *****
Maineikkaan pelisarjan virtuaalikypärille alusta alkaen rakennettu sivuosa saa useat muut VR-kokemukset näyttämään amatöörimäisiltä räpellyksiltä. Täysiverinen seikkailupeli tarjoaa vatsanpohjaa vääntävän seikkailukokemuksen täysin uniikista näkökulmasta. Julkaisun ainoita isompia syntejä on todella rajoitettu alusta ja sen tekniset puutteet.
Vanha Metusalem ei ollut vielä tutustunut Da Vincin uusimpaan keksintöön: vessapaperiin.