Entistä kevyemmin liitäen, vihollisia tarkemmin väijyen – arvostelussa Logitech PRO X Superlight 2 -pelihiiri

Logitech lähti hiippaillen sotaan tekemään ultrakevyestä pelihiirestään entistäkin kevyemmän ja paremman. Onnistuiko valloitus vai jäätiinkö heti ekaan juoksuhautaan?

03.10.2023

Kolmisen vuotta sitten Tiltin arvostelussa kehuttu Logitech PRO X Superlight ihastutti monellakin tapaa. Se oli myös silloin valmistajansa kaikkien aikojen kevyin hiiri. Vaan nyt tulee jotain vieläkin kevyempää.

PRO X Superlight 2 on suunniteltu yhteistyössä pelialan ammattilaisten kanssa huippunopeaksi kilpapelihiireksi. Se on kooltaan (125 * 64 * 40 mm) millilleen edeltäjänsä kokoinen mutta 60 gramman painollaan nätit kolme grammaa kevyempi. Tuntuma on samanlainen, mitä nyt päänäppäimet vaikuttavat hitusen kevyemmiltä painaa. Ja se on tässä tapauksessa vain hyvä asia.

Hero 2 -sensorin tarkkuus on 100 – 32 000 DPI. Hiiren huippukiihtyvyys on 40 G ja huippunopeus yli 500 IPS (inches per second, tuumaa sekunnissa). Se ei sisällä minkäänlaista tasoitusta, kiihdytystä eikä suodatusta. Sensorin tarjoamalle vauhdille antaa vielä tukensa pohjassa olevat lisäaineita sisältämättömät ja noin puolet hiiren pohjasta peittävät PTFE-tassut.

Päivitysnopeus (polling rate) on tuplasti parempi kuin edeltävässä mallissa. Se on mukana tulevalla donglella – ja siis ainoastaan sillä – komeat 2 000 Hz. Mikäli hiiri on liitettynä tietokoneeseen latausjohdolla tai se on pariliitosyhdistettynä esimerkiksi näppäimistön kanssa samaan dongleen, on nopeus silloin perinteinen 1 000 Hz.

PRO X Superlight 2 ei mene ainoastaan vauhti edellä, vaan tarjolla on muutakin. Yksi oivallinen optio on mahdollisuus antaa omat DPI-arvot niin x- kuin y-akseleille. Tästä voi mahdollisesti olla suurtakin iloa joidenkin pelien kohdalla. Ensikertaa kyseistä toimintoa testaavalle kokemus on todennäköisesti outo ja jopa hämmentävä, mutta heti ei kannata antaa periksi. Toki se on omista mieltymyksistä kiinni, mutta esimerkiksi Call of Duty– ja Counter-Strike -pelaajille voi soveltua asetus, jossa x-akselin herkkyys on y-akselia korkeampi. Näin peleissä pystyy kääntymään nopeammin. StarCraft II– ja Age of Empires IV -pelaajille maittaa taas y-akselin korkeampi herkkyys kartan nopeampaa skrollausta varten. Kannattaa joka tapauksessa ehdottomasti tutustua jos ei ole kyseiseen optioon ennen törmännyt.

Edellisen lisäksi hiiressä on myös LOD-säätömahdollisuus (lift-off distance). Sillä saa määriteltyä sen, miten korkealle hiiri toimii nostettaessa laitetta pöydältä.

Sensoripuolen tekniikka on siis ainakin teoriassa kunnossa. Mutta niin on myös päänäppäimienkin. Niiden hybriditekniikka pitää sisällään optisten kytkinten nopeuden sekä alhaisen virrankulutuksen. Viimeisimpään auttaa myös totaalinen RGB-silmäkarkin poissaolo. Hiiressä ei ole väriräiskintää kuin millimetrin kokoisen ”olen päällä ja sammun nyt” -pikkuledin verran.

Mutta tekniikka on aina vain tekniikkaa, ja varsinainen taistelu voi olla jotain ihan muuta. Millainen tämä hiiri on loppujen lopuksi armottomassa pelikäytössä sodankäynnin ollessa kovimmillaan.

Ultrakevyiden hiirien kategoriassa PRO X Superlight 2 on yksinkertaisuudessaan kuin unelma. Se liukuu hiirimaton päällä niin ajatuksen omaisesti kuin vain mahdollista. Tarvittiinpa nopeita tai rauhallisen tarkkoja liikkeitä, tämä hiiri kykenee niihin raudanlujalla varmuudella. Ja mikä tärkeintä: silloin kun liikerata on suoritettu ja on tarkoitus pysyä paikoillaan, tämä myös pysyy. PRO X Superlight 2 ei lipsahtele tai loiki edes pikselin mittaisia pikkuhyppyjä ilman pelaajan käskyä.

Näppäimet ovat sensorin ohella virheettömästi toimivia. Niistä kantautuu kohtuullinen klikkiääni, joka on aikalailla hiirimarkkinoiden normitasoa. Kyseisten äänien kanssa tulee siis toimeen, vaikka ne hitusen hiljaisempiakin voisivat olla.

Vaan mitenkäs on sen tärkeimmän eli käyttöfiiliksen laita? Noh, kymmenien käyttötuntien jälkeen ei voi kuin sanoa, että PRO X Superlight 2 -hiirtä on aivan huikea nautinto käyttää.

Hiiren pintamateriaali pitää kosketuksen – varsinkin näillä olemattomilla grammamäärillä – käytännössä huomaamattomana, minkä lisäksi sormet suorastaan lepäävät päänäppäimillä. Sivunäppäimiä on vain oikeakätisille, mikä on sinänsä erikoinen ratkaisu ottaen huomioon hiiren symmetrisen muodon. Myös yleisesti hiirissä nähty, pelaajan silmäkulmasta rullan alapuolella oleva DPI-/profiilivaihtonäppäin loistaa poissaolollaan. Peliturnauksissa sitä ei kaipaa, mutta eikö se voisi olla siinä täysin ketään häiritsemättä? Tarvittaessa sen toiminnan voisi eliminoida G HUB -ohjelmiston kautta… Wink wink, Logitech!

Toki tässä täytyy ottaa huomioon, että kyseessä on viisinäppäiminen pelihiiri. Lisää näppäimiä kaipaavat jäävät siis rannalle, eikä tehokkaaseen työskentelyyn tästäkään oikein ole. Ainakin MOBA-pelaajien kannattaa siis harkita tässä vaiheessa valkoista lippua.

Tämä on kuitenkin tehty viiden napin pelihiireksi, ja sellaisena se on myös arvosteltu. Ja siinä Logitechin sotasuunnitelma on mennyt nappiin! Hiiren ulkoasuun ei ole juuri panostettu, mutta tekniseen puoleen ja täydelliseen pelituntumaan sitäkin enemmän.

Vaan tekeekö tämä aloittelevasta pelaajasta ammattilaisen? Sitä ei voi tietää, mutta onnistumisen edellytykset malli kuitenkin antaa!

Virrankäytöstä vielä sen verran, että yhdellä latauksella hiiri jaksaa vipeltää yli 90 tunnin verran. Se on myös Powerplay-yhteensopiva, joten sen omistavien ei tarvitse koskaan miettiä edes tuota harvoin tarvittavaa lataamista.

Logitech PRO X Superlight 2 maksaa 169 euroa. Värivaihtoehtoina on musta, valkoinen ja pinkki.

YHTEENVETO:
***** / *****
Ultrakevyiden ja viisinäppäimisten pelihiirien valio, joka toimii kuin ajatus. Nopea, x/y-akselijaossaan oivallinen ja toiminnassaan täydellisen erehtymätön.

Discoveryn uuteen jyrsijädokumenttiin oli saatu melko tarkkaa kuvaa hiirien salajuonittelusta.

Lisää luettavaa