Niin sanottujen open world -pelien kanssa joutuu usein olemaan erityisen varuillaan.
Olen pelannut Final Fantasy XV:tä nyt reippaat 20 tuntia noin viikossa, ja olen kyllä kerrassaan ihastunut kyseiseen peliin. Ensimmäisistä maistiaisistani kirjoitin viime viikolla.
Ensimmäisen pelituntini jälkeen lähdin seikkailemaan. Olen kierrellyt maita ja mantuja, kalastellut, taistellut imperiumin sotilaita ja öllimöllejä vastaan, ratsastanut Chocobolla sekä ajellut ympäri valtavaa maailmaa autoradion huutaessa alla olevaa biisiä.
Pääjuonen olen toistaiseksi jättänyt lähes täysin huomiotta. Etenin useiden kehumassa tarinassa ainoastaan suurin piirtein sen verran, että pääsin itse luomaan omaa seikkailuani avoimessa maailmassa – ja sen voin sanoa, että FF XV:n kauniissa, joissain kohdin suomalaistyylisissä maisemissa on upeaa seikkailla. Peli yksinkertaisesti toimii ja tunnit kuluvat joutuisasti.
Ainoa ongelma on, että samalla kun olen samoillut laajassa maailmassa, ovat hahmoni kehittyneet todella tehokkaiksi taistelujyriksi. Parhaiten tämän sitten huomaa, kun lähtee viimein päätarinan kimppuun ja viholliset kaatuvat vaivatta. Final Fantasyn tapauksessa tämä ei tosin niin paljon haittaa, sillä taistelusysteemi on erinomaisen palkitseva ja kiinnostava joka kerralla.
Välillä tuntuu, että koska olen tehnyt FF XV:n avoimesta maailmasta oman pelikenttäni, olen samalla syönyt itseltäni jännitystä pääjuonesta. Näin minulla on käynyt monissa muissakin avoimen maailman peleissä. Myös esimerkiksi Deus Ex: Mankind Dividedissa olin loppua kohden lähes täysin pysäyttämätön vaikeimmallakin vaikeusasteella.
Oletettavasti on olemassa myös sellaisia pelaajia, jotka kahlaavat saman tien pääjuonen läpi, mutta itse nautin ilmeisesti aivan liikaa omien seikkailuiden luomisesta. Pelintekijöille tämä on eittämättä myös vaikea tilanne – millä keskiarvoilla kannattaa laskea, että pelaajat rämpivät omaan tahtiin sivujuonia ennen pääjuonen peittoamista? Tasapainottaminen kuulostaa lähes mahdottomalta työltä elleivät pelintekijät tee bethesdoja ja skaalaa vihollisten leveleitä ylöspäin samaan tahtiin kuin pelaajan hahmo kehittyy.
Nolointa on, että hahmoni ovat Final Fantasyssa 20 tunnin jälkeen leveleillä 32–33, ja nyt on vähitellen luvassa tutoriaaleja siitä, mitä kaikkea maailmassa voi tehdä. Osa pelaajista saavuttaisi päätarinassa tämän pisteen ehkäpä 2 tunnin pelaamisella.