Nintendo 3DS:lle kesällä 2017 saapunut Miitopia jäi aikanaan Suomessa pienen piirin herkuksi. Osasyynä oli Nintendo Switch -konsoli, joka saapui markkinoille muutamaa kuukautta ennen käsikonsoliteosta. Ja kun länsimainen kulttuuri on keskittynyt Japania enemmän kotikonsoleihin, ei teos yltänyt kehuvista arvosteluista huolimatta moneenkaan pelihyllyyn. Tämän vuoksi Switch-remasterointi onkin enemmän kuin paikallaan.
Miitopia on käytännössä sama peli kuin nelisen vuotta sitten. Teos on kuin mikromanageroitava kesäteatterinäytelmä, jossa vain pelaajan mielikuvitus on rajana. Kun ilkeä Pimeyden lordi varastaa pelimaailman hahmojen kasvot, on nämä luonnollisesti haettava takaisin. Pärstäkertoimia palautellaan taistelu kerrallaan roolipelimäisessä seikkailussa. Tämä puoli jää varsin pintapuoliseksi ja helpoksi.
Pääjuju on kustomoitavuudessa. Miitopia tarjoaa kattavat työkalut hahmonluontiin. Erilaisia Mii-hahmoja voi toki napata konsolin syövereistä, mutta myös täysin uusien nakkisormien pykääminen onnistuu vaivatta. Oma sankariköörini muodostui virtuaaliminäni ohella muun muassa stereotyyppisestä blondista, jonka bimboilu alkoi naamavärkistä sekä maajussimaisuutta henkivästä olemuksesta. Toisaalta taas kaiken pahan takana oli ainakin omissa mielikuvissani lihavihaa edistävä lurjus. Nimeämiset, kasvot ja muut elementit ovat hölmöä huumoria parhaimmillaan. Kun peli ei ota itseään vakavasti ja tarinaa kuljettaa myyttinen jumalhahmo, ei pelaajankaan kannata tarttua pakettiin suupielet yrmyssä.
Miitopia tarjoaa kevyttä vuoropohjaista roolipelaamista roiman 30 tunnin ajaksi. Jos kaiken haluaa tehdä, aikamääreen voi likipitäen tuplata. Yksinkertaisuus saa kuitenkin puutumaan huomattavasti aiemmin. Taistot ovat yksiulotteisia mätkintöjä, jotka saa halutessaan myös automatisoitua. Huumori kukkii monotonisuuden ylitse, mutta eittämättä pieni pelillinen lisäarvo vaikkapa vaikeusasteen muodossa olisi tehnyt kokonaisuudelle poikaa.
Yksinkertaisuuden ja vitsikkyyden sekoitus näkyy niin ikään hahmoluokissa. Kuten vanhan koulukunnan ropeja pelanneille on selvää, soturit lajitellaan erilaisiin ammatteihin. Sotilaskoululinjalta on voinut valmistua perinteisen maagin tai soturin ohella myös kissaksi, kokiksi tai poppariksi. Miitopia on selvästi eräänlainen näkemys utopiasta, jossa töitä piisaa ammatti-identiteetista huolimatta.
Kun automaattisesti skrollautuvat alueet on juostu lävitse taistelukohtauksineen kaikkineen, päätyy sankarikööri erilliseen majataloon lepuuttamaan väsyneitä jalkojaan. Motellit tarjoavat puitteet välinehankinnoille sekä ystävyyssuhteiden syventämiselle. Kun hirviöjahdissa olevat hahmot laittaa yöpymään samaan hotellihuoneeseen, nähdään aamupalapöydässä toisiinsa suopeammin suhtautuvia sotureita. Tämä johtunee varmastikin jostain lautapelihetkestä tai muusta rentouttavasta jutustelusta.
Motellissa tarjotaan tämän ohella muun muassa mahdollisuus käyttää taisteluista ja tehtävistä saatuja varoja varustekauppaan sekä parantaa hahmojen kykyjä ruokapöydässä. Ravintolisät eivät ole kaikkien mieleen, joten siinä missä jokin viherkasvi saattaa antaa toiselle ekstrabuustin, toinen sankari vaatii lautaselleen ehtaa eläinperäistä ja mielellään rasvaista pihviä lisävoiman saamiseksi. Mii-hahmoille tyypillinen elehuumori on vahvasti läsnä, mikä sopii kaikenikäisille pelaajille.
HD-remasterointi on tehty tyylillä. Toki on sanottava, että Mii-hahmot ja niille luotu maailma eivät perustu korkeaan pikselimäärään vaan kepeään rempseyteen. Miitopia rullaa kuitenkin mukavasti niin töllöttimestä kuin Switchin omalta ruudultakin katsottuna.
Miitopia on hauska ja omanlaisensa seikkailu. Sen pelillinen yksinkertaisuus tekee siitä roolipelinä unohdettavan, mutta itse huumori kantaa yllättävän pitkälle. Omien hahmojen luonti sekä teatterimainen tilannekomiikka saivat kesähelteillä hörähtämään useammin kuin olisi aiheellista. Vakavampaa roolipeliä etsivien kannattaa siirtää katseet Bravely Default II:n suuntaan, mutta koko perheen lomareissuun Miitopia passaa mainiosti – ainakin jos alkuperäinen teos on jäänyt välistä.
Saatavilla: Nintendo Switch
Ikäraja: PEGI 7 (väkivalta)
”Sitten kinkun ja juuston järjestys paljastui kauhuineen kaikkineen.”