Red Dead Redemptionin jatko-osa sijoittuu vuoteen 1899 eli aikaan ennen ykkösosan tapahtumia. Pieleen menneen ryöstön jälkeen päähenkilö Arthur Morgan pakenee rosvojoukkion kanssa hetkeksi syrjempään, kunnes sekalainen seurakuntansa tokenee tappiostaan. Arthur, hänen oppi-isänsä Dutch van der Linde ja muut jatkavat varasteluaan Amerikan sydänmailla karttaen samalla palkkionmetsästäjiä sekä liittovaltion sheriffejä. Tarina ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, vaan sisältää dramaattisia juonenkäänteitä heille, jotka jaksavat katsoa läpi jokaisen välikohtauksen.
Red Dead Redemption 2 ei ole nopeatempoinen peli, kuten ei ollut elämäkään vuonna 1899. Rockstar on ajanut äärimmäistä realistisuutta silläkin uhalla, että se saattaa karkottaa osan pelaajista pois. Länkkäripelin massiivinen jatkoeepos opettaa rauhallisesti pelaajaa kädestä pitäen heti alusta asti. Alku on jopa niin hidastempoinen, että joidenkin kymmenien minuuttien jälkeen herää jo kutina tositoimiin. Kontrollien julmetun määrän vuoksi alkuopastus kannattaa seurata tarkkaan läpi, sillä osin samoillekin napeille osoitetut toiminnot saattavat aiheuttaa hämmennystä ja pahimmillaan kohtalokkaita virheitä. Hevosta rauhoitettaessa löin vahingossa pollea roimasti turpaan, eikä raukka ratsuni tästä juuri innostunut. Kontrolleissa on toki myös kehumista. Nakkisormiräiskijälle aseen tähtäys on juuri sopivasti avustettu, sillä oikea osoite löytyy tukalissakin tilanteissa mieltä ylentävän napakasti. Pelin ensimmäisen kolmanneksen aikana tehtävien vaikeustaso alkoi kuitenkin nousta pikkuhiljaa sellaiseksi, että nopeaa aseenkäyttöä vaativista tehtävistä ei suoriuduta yhdellä tai kahdella yrittämällä. Dead Eye -toiminnon avulla puolestaan maailma hidastuu, jolloin useamman vihulaisen tarkka merkkaaminen tähtäimen nokkaan auttaa varsinkin vastustajajoukon rynniessä päälle.
Pelaajalle annetut tehtävät ovat ilahduttavan monipuolisia. Red Dead Redemption 2 ei ole pelkkää ryöstämistä ja murhaamista, vaan Arthurille tarjoutuu tilaisuuksia näyttää inhimilliset puolensa auttamalla vaikkapa pulaan joutuneita sivuhahmoja. Näistä missioista ei vain kostu rahallisesti kovinkaan paljon, joten pelissä edetäkseen kannattaa sysätä pehmoilut sikseen ja toteuttaa kutsumatyötänsä paukkuraudat käsissä. Palkkionmetsästäjiä varoakseen kannattaa kuitenkin pyrkiä mahdollisimman huomaamattomiin ja ruumisluvuiltaan vähäisiin anastuksiin. Pienestä mokasta saattaa joutua silminnäkijän lavertelun kohteeksi, jolloin henkipaton oltavat kuumenevat kummasti. Joskus Red Dead Redemption 2 on raivostuttavan epäreilu – aivan kuten oikea elämä siis. Kun Arthur jolkottelee heppansa kanssa metsien keskellä, kimppuun saattaa hyökätä aivan yllättäen rosvojoukko, joka teilaa pahaa aavistamattoman antisankarimme.
Graafisesti Red Dead Redemption 2 on valtaosin todella hieno, erityisesti itse pelaamisen aikana ja Xbox One X & 4K HDR TV -kombolla nautittuna. Vuoristoisten erämaiden maisemat jopa huikaisevat luonnollisuudellaan ja kauneudellaan. Säätilojen komeasti toteutettu vaihtelu luo lisää fiilistä. Suomalaisittain runsaassa lumessa tarpominen tuntuu ikävänkin tutulta. Kylmyys tuntuu ohjainta puristavissa sormiluissa asti. Tunnelmallinen musiikki klangikitaroineen ei välttämättä jää mieleen, mutta auttaa toki atmosfäärin luomisessa. Loppumaton dialogi tuottaa hiukan ähkyä, vaikka sitä onneksi onkin viljelty nasevalla huumorilla ja hauskoilla aksenteilla.
Red Dead Redemption 2 on käsittämättömän laaja peli, jossa riittää juonta kuljettavien perustehtävien ohella tekemistä tekijöiden mukaan ainakin 60 tunniksi. Tämä on helppo uskoa, sillä Arthur Morgan voi tutkia esimerkiksi luonnon kasveja ja eläimiä, jutella tai ottaa yhteen kaikkien sivuosahahmojen kanssa, keittää nokipannukahvia, paistaa pyydystämäänsä lihaa, myydä nylkemiään vuotia, ajaa partansa ja hoitaa hevostaan. Jälkimmäinen on yksi tärkeimmistä tehtävistä, sillä ajokin hyvinvointi vaikuttaa suoraan Arthurin liikkeisiin. Hevosen voi vaihtaa tarvittaessa, mutta toistaiseksi Tennessee Walkerin vaihtamiseen ei ole ollut tarvetta eikä halua. Pelin laajuus voi kääntyä myös itseään vastaan, sillä eräillä tehtävillä ei tunnu olevan itseisarvoa. Esimerkiksi hiusvoiteen levittämisen ja parran trimmaamisen järkevyydestä voidaan olla montaa mieltä. Rockstar kehuu tosin karvoituksen vaikuttavan ihmisten suhtautumiseen, joten saatan kääntyä kymmenien lisäpelituntien jälkeen toiminnon tärkeyden kannalle.
Tarvitseeko isänpäivälahjan saaja sitten runsaasti omaa aikaa perheen kustannuksella, jotta Red Dead Redemption 2:n pelaaminen olisi jotenkin mielekästä? Rockstarin uusin tuotos tuntuu oivalta vaikkapa parin tunnin sessioissa, muutamana päivänä viikossa. Ainoa valittamisen aihe tähän liittyen on paikoin hidas ratsailla eteneminen, jota pystyy tosin nopeuttamaan eri tavoilla. Pelin Fast Travel -toiminnolla liikahtaminen on selvästi nopein tapa, mutta tämä vaatii hiukan pelin sisäistä paalua, ennen kuin sen saa käyttöönsä. Varsin mielekäs vaihtoehto on hypätä junaan, jolla pääsee lähinnä isompien kylien asemille. On kuitenkin sanomattakin selvää, että paikasta toiseen siirtymisen runsaus aiheuttaa perheenisän ennenaikaista hiusten harmaantumista.
Red Dead Redemption 2:sta ei kannata katsoa turhan vaaleanpunaisten silmälasien läpi, sillä Rockstarin tavoittelema realistisuus ja laajuus tuntuu hetkittäin kyseenalaiselta ja jopa pelaamisen mielekkyyden kustannuksella tehdyltä. Siitäkin huolimatta peli yllättää juuri sillä realistisuudella ja laajuudella silloin kun sitä vähiten odottaa. Siksi Red Dead Redemption 2:n parissa on helppo viettää aikaa koko rahan edestä.
Saatavilla: PlayStation 4 (testattu), PlayStation 4 Pro, Xbox One, Xbox One X (testattu)
Ikäraja: PEGI 18 (väkivalta, kielenkäyttö, uhkapelaaminen)