Platinum Games oli roimat kymmenen vuotta sitten todella jyrkässä nousukiidossa porhaltanut pelistudio. Räväkillä ja persoonallisilla teoksillaan vakuuttanut tiimi niitti kiitosta Wonderful 101:n, Vanquishin ja Metal Gear Rising: Revengeancen kaltaisilla hiteillä. Yksi oli kuitenkin ylitse muiden, sillä vuonna 2009 julkaistu Bayonetta räjäytti pankin kaikilla silloisilla pelikonsoleilla. Bayonetta 2 jäi Wii U -yksinoikeutena pienemmälle huomiolle, mutta pitkään odotettu ja vain Switchille saapunut Bayonetta 3 on kovan paikan edessä.
Tekijästudion viimeiset vuodet ovat olleet hankalampia. Mukaan on mahtunut Astral Chainin kaltaisia menestystarinoita sekä Babylon’s Fallin epäonnistuminen. Switchaajien onneksi Bayonetta 3:n raaka-aineet ovat suoraan reseptikirjan maukkaammasta päästä.
Vaikka sarjan pelit eivät olisikaan koluttuja, Bayonetta-noidan tunnistavat lähes kaikki pelimaailmaa seuraavat. Itsevarma, röyhkeä, seksikäs ja pöyhkeä hahmo on vahva nainen sanaparin varsinaisessa merkityksessä. Toimintasankari shoppailee, taistelee ja laukoo onelinereitaan niin munakkaasti, ettei pelimaailmasta tule vastaavaa mieleen. Sama meno jatkuu myös kolmannessa osassa. Bayonetta 3 lisää kierroksia moottoriin latomalla pelaajan eteen suupielet loksauttavia hetkiä tämän tästä. Lähes jokaisen luvun loppuhuipennus voisi olla tavallisen pelin kliimaksi.
Vauhdikkuus ja huumorilla sävytetyt hetket ovat teokselle kaksiteräinen miekka. Yhtäällä absurdit tilanteet tekevät menosta niin hämmästyttävää, että käsikirjoittajapoppoon seuraavat kynäilyt on pakko nähdä. Toisaalla huomasin toisinaan kaipaavani kiireisen työpäivän päälle hieman rauhanomaisempaa menoa. Bayonetta 3 on kuin myymälävisiitti kauppakeskukseen, jossa on Black Friday, Hullut Päivät sekä ilmaisten ämpärien jakaminen menossa samana päivänä.
Vaikka teoksen kehitysprosessi vei vuosia, käsikirjoitus on turhankin nykyaikainen. Elokuvista tutut multiversumit saavat yhden Bayonettan pinteeseen ja seurattavan noidan työn touhuun. Vaihtoehtouniversumien tuhoamista ei voida katsoa hyvällä, joten uutena hahmona nähtävä Viola hakee elävän Bayonettan sekä muut tutut sankarit apuun. Erilaiset multiversumit ovat lähtökohtaisesti hiukan laiskaa kirjoittamista, mutta teos ottaa niistä ilon irti. Kun Bayonetta 3 ei yritäkään ottaa mitään vakavasti, erilaiset asetelmat ja maisemavaihdot toimivat yllättävän hyvin.
Valtaosa pelistä nautiskellaan Bayonettan vauhdikkaissa korkkareissa. Taistelijanoidan kykypaletti on ihailtavan monipuolinen ja liikkeissä on eittämättä tyyliä. Pistoolit laulavat, pöksyt venyvät ja nyrkit huitovat eri nappeja painamalla. Väistöt sekä monipuoliset iskusarjat on syytä saada kohdilleen, jotta taisteluista ja luvuista kerättäviä pisteitä kertyy plakkariin hyvien arvosanojen edestä.
Kolmososa hioo menoa monin tavoin edeltäjistään. Bayonetta 3 tarjoaa entistä vapaammat kädet Infernal Demon -mörököllien käyttämiseen. Näiden ohjaus on kankeaa eikä loihtijanoitaa pysty tällä välin suojelemaan, mutta samaan aikaan viholliset saavat isosti kyytiä. Myös vaihtelevat hahmot viihdyttävät. Violan hack’n’slash-toiminta tuntuu turhankin paljon suoraviivaisemmalta kuin Bayonettan räimintä.
Noin 15 tuntia kestävä Bayonetta 3 osoittaa Switchin konepellin alla olevan raudan pystyvän melkoisiin ihmetekoihin. Nintendon konsolista imetään kaikki mehut, mutta graafinen ilotulitus ei näy minkäänlaisena tökkimisenä tai hidasteluna. Lataustauot ja toiminta rullaavat halutulla tavalla niin isolla ruudulla kuin Switch OLED:n pienemmällä näytöllä.
Bayonetta 3 on viimeisten vuosien persoonallisimpia teoksia. Sille Spinal Tapin tapa nostaa nupit yhteentoista on hyvä välivaihe matkalla vielä korkeampiin lukemiin. Sen ylilyöntejä pullollaan oleva asenne vaatii toimiakseen sopivan mielenmaiseman ja fiiliksen, mutta kieli poskessa pelaavat saavat siitä tämän hetken menevimmän toimintapelin. Kypsyyttä, koherenttia tarinankerrontaa tai maltillista etenemistä etsivien kannattaa katsoa suosiolla muualle.
Saatavilla: Nintendo Switch
Ikäraja: PEGI 16 (väkivalta, kielenkäyttö)
YHTEENVETO:
**** / *****
Bayonetta 3 marssittaa pelaajan eteen huikeita taisteluita ja yliampuvia tilanteita kerta toisensa jälkeen. Sen räiskyvä meno on monille liikaa, mutta räväkkyydestä pitävät ovat Switch-yksinoikeuden parissa kuin kotonaan.
Pikkujoulut jäivät raskaan työviikon jälkeen lyhyeksi. Ei tarvittu edes yömaksua.