Marraskuussa 2013 julkaistun Xbox Onen startti oli kaikkea muuta kuin helppo ja onnistunut. Vain kolmessatoista maassa silloin myyntiin päässyt laite ehti esimerkiksi Suomen kauppoihin vasta syyskuussa 2014. Julkaisua tahdittaneet käyttöjärjestelmäongelmat ja niin sanottu Kinect-pakko eivät hymyilyttäneet kaikkia, ja Microsoftilla ottikin aikansa saada palaset kohdilleen.
Vuodet vierivät ja konsolista julkaistiin paranneltuja versioita. Vuoden 2015 lopulta ainoastaan yhdeksän kuukauden ajan valmistuksessa ollut Xbox One Elite sai seuraajakseen UHD-asemalla varustetun Xbox One S:n, ja vuoden 2017 lopulla konsoliperheen tehoja nostettiin rutkasti Xbox One X:n julkaisun yhteydessä.
Nyt Xbox on kokenut suuria muutoksia sekä ulkoisesti että sisäisesti. Kauppoihin saapuvat Xbox Series X sekä Xbox Series S, joista ensimmäinen on isommilla tehoilla varustettu painos. Se sisältää myös täysin digitaalisesta Series S -versiosta poiketen optisen UHD-aseman.
Xbox Series X synnytti heti julkistuksen jälkeen loppumattomalta tuntuvan meemitulvan. Olo-/pelihuoneessa tornimaisen konsolin asettelu esimerkiksi syrjään siirtyvän Xbox Onen tilalle ei välttämättä onnistu niin vain laitteen uudenlaisen muotoilun johdosta. Series X toimii sekä pysty- että vaaka-asennossa, ja muista konsoleista poiketen se pysyy hyvin pystyssä ilman erikseen ostettavaa pystytukea.
Microsoft ei lähtenyt tekemään Series X:stä samanlaista multimediakeskusta kuin Onesta. Näin ollen One-malleissa nähty HDMI-sisääntulo loistaa poissaolollaan. Myöskään optista äänen ulostuloa ei ole. Laitteessa on HDMI (2.1) -ulostulon lisäksi kolme USB-A-porttia, joista yksi edessä. Lisäksi konsolin taakse on sijoitettu ethernet-liitin, paikka SSD-kortille ja Kensington-lukkoportti varkaudenestoa varten.
USB-C-liittimellä varustettu ohjain ei ole kokenut yhtä suurta muodonmuutosta kuin itse konsoli. Pieniä viilauksia on kuitenkin siellä täällä. Liipaisimissa ja ”kahvoissa” on nyt selkeää rosoisuutta. Kapulan keskelle on puolestaan ilmestynyt uusi Share-näppäin, jolla pääsee tallentamaan kuvakaappauksia ja videoita. Lisäksi D-pad on paranneltu: siinä on huomattavasti parempi tuntuma kuin aikaisemmissa Onen ohjaimissa. Kapula toimii edelleen paristoilla, eli sisäänrakennettuun akkuun ei Microsoft näytä luottavan.
Parisataa euroa halvemmasta Series S -konsolista poiketen Series X:ssä on kotiteatterifaneja ilahduttava UHD-asema. Ultrateräväpiirtolevyjen katselu onnistuu mainiosti Blu-ray- ja DVD-kiekkoja unohtamatta. Mikäli harrastaa vielä CD-levyjä, toistaa konsoli nekin mukisematta. Sen sijaan 3D Blu-ray -tukea ei ainakaan vielä toistaiseksi ole. Audiopuolella tuetaan heti julkaisusta lähtien Dolby Atmosta ja DTS:X:ää, joten kaikki kotiteatteriin hankitut kaiuttimet saavat ansaittua kyytiä.
Konsolin käyttöönotto on sutjakkaa ja Onea käyttänyt tuntee olonsa välittömästi kotoisaksi. Itse käynnistys tapahtuu huomattavasti Onea nopeammin – jopa virransäästötilassa. Mikäli omistaa Onelle ulkoisen kovalevyn peleineen, toimii se sellaisenaan Series X:ssä. Uutuuskonsolille optimoitujen pelien asennus täytyy sen sijaan sijoittaa joko konsolin sisäiseen yhden teratavun tallennustilaan (josta peliasennuksille on käytössä noin 800 Gt) tai erikseen ostettavaan muistilaajennukseen, sillä tavalliselta ulkoiselta levyltä ne eivät toimi. Ainakin toistaiseksi nämä Series-boxien ”expansion cardit” ovat hurjan hintaisia yhden teratavun kortin maksaessa noin 250€.
Testausvaiheessa oli pelattavissa vain muutama Series X:lle optimoitu peli: Forza Horizon 4, Gears 5, Gears Tactics, Sea of Thieves ja The Touryst. Heti konsolin julkaisupäivästä lähtien on kuitenkin luvassa enemmän optimoituja titteleitä.
Ei ole yllättävää, että pelit näyttävät paremmalta Series X:llä kuin One X:llä. Grafiikassa on tarjolla uuden konsolin tehojen mahdollistamia ehostuksia ja enemmän pikseleitä, joiden lisäksi ruudunpäivitys on sekä parempaa että vakaampaa. Esimerkiksi Gears 5:n kampanja hyrrää 4K:na 60 kuvan sekuntivauhtia, kun taas moninpelin on tarkoitus hyrrätä tulevan päivityksen jälkeen 120 kuvaa sekunnissa (tällä hetkellä se on noin 100). Mainittakoon vielä, että mikäli peli ja oma televisio sitä tukee, saa Xbox Series X:stä kuvaa ulos 120 Hz:nä.
Graafiset parannukset saavat kyytipojakseen nopeammat latausajat. Kukapa tahtoisi hukata vuorokaudestaan ylimääräisiä sekunteja?
Pelien käynnistysnopeutta testattiin lukuisia kertoja Series X:n ja One X:n starttivauhtia vertaillen. Pelit asennettiin konsolien sisäiselle levylle ja niihin kaikkiin oli luonnollisesti ladattu viimeisin päivitystiedosto. Muutamaa titteliä lukuun ottamatta pelit käynnistyivät Xbox Series X:llä sekuntteja ellei jopa kymmeniä sellaisia nopeammin kuin Xbox One X:llä. Häkellyttävän suuren kaulan nappasi kuitenkin Sea of Thieves, jonka matelu One X:llä päävalikkoon kesti 96 sekuntia; Series X:llä samaan päästiin vaivaisessa 21 sekunnissa!
Latausnopeudet tuntuvat myös pelin sisällä. Siirtymiset tehtävästä tai kisasta toiseen tapahtuvat huomattavasti nopeammin Series X:llä kuin aikaisemman sukupolven konsoleilla. Joskus nopeudesta on valttia.
Nämä uudet Xbox Series X|S -konsolit tuovat mukanaan ”Quick resume” -toiminnon. Tämä tarkoittaa sitä, että pelistä voi hypätä toiseen ilman isompia odotteluja tai pelin lataamista alusta. Käytännössä homma toimii näin: pelaat Forza Motorsport 7:aa, kun ystäväsi tulee yllättäen käymään. Hän haluaisi pikaisesti nähdä miltä Doom Eternal näyttää uudella konsolillasi. Laitat Forzan pauselle ja hyppäät suoraan valikon kautta Doomiin. Esittelet sitä tason tai pari, minkä jälkeen ystäväsi on tyytyväinen. Sen jälkeen valitset valikosta jälleen Forzan ja jatkat sitä. Forza on siis täysin siinä samassa tilassa kuin mihin sen jäi. Kaikkeen tähän pelistä toiseen hyppimiseen kuluu vain kymmenisen sekuntia.
”Quick resume” voi kuulostaa turhalle, mutta käytännön kautta allekirjoittanut vahvistaa sen suorastaan loistavaksi toiminnaksi. Tällä hetkellä Series X muistaa viimeisten 4-6 pelin ”Quick resume” -tallennustilan pelien koosta riippuen, mutta eiköhän tässä kohtaa tulla näkemään runsaasti jatkokehitystä – sen verran hieno ominaisuus on kyseessä.
Tällä hetkellä Series X:lle optimoituja pelejä on ainoastaan kourallinen, joten toistaiseksi voi vain kuvitella mitä laitteen tulevaisuus tarjoaakaan. Kyseessä on monin osin fantastinen pelikonsoli, joka on etenkin tämänhetkisille Xbox Onen omistajille varma valinta; pelit kun toimivat suoraan uudessa konsolissa ja todennäköisesti myös kauniimpana, nopeampana ja ruudunpäivitykseltään pehmeämpänä – jopa ilman päivitystiedostoa. Laitteen käynnistysnopeus, hiljaisuus, UHD-levyjen toisto, kuva- ja äänioptiot sekä kaupan päälle entistä viimeistellympi ohjain tekevät vaikutuksen. Ja mikä herkullisinta: pelien suhteen tämä on vasta alkua!
Uusi konsolisukupolvi on täällä! Kauan eläköön uusi konsolisukupolvi!
Uuden konsolisukupolven odottelu alkoi näkymään jo innokaimpienkin fanien kasvoilla vahvana väsymyksenä.